Tyhjät, tiheät, houkuttelevat, halvat, epäterveelliset

Ruokakaupan tuotteista ravintoaineista köyhimmät  ovat sokeria sisältävät virvoitusjuomat. Sokerin lisäksi ei mitään muuta ravintoa. Ainoa mitä puolen litran pullosta saa on 50 grammaa sokeria ja sen sisältämät 200 kilokaloria

Kiinteiden syötävien puolella ravintoaineiden köyhyyskilpailussa selvä voittaja ovat makeiset. Hakusanalla ”karamelli” Fineli.fi tietokanta antaa tylyjä lukuja: Kaikkien kolmentoista vitamiinin kohdalla nolla. Kuidut nolla. Proteiinia vain hippunen 0,5 g.

Ainoa mitä löytyy paljon – 87 prosenttia painosta – ovat nopeat hiilihydraatit. Sadan gramman karkkipussissa on 50 g sokeria  (20 sokeripalaa), ja 37 g kuidutonta tärkkelystä. Näistä elimistöön siirtyy runsas 350 kilokaloria.

Suklaan ravintoluvut ovat hieman monipuolisemmat. Joitakin vitamiineja löytyy, mutta vain pieniä murto-osia päivän tarpeesta. Proteiinia kohtalaisesti. Kuitua muutama gramma. Sokeria on sama määrä kuin karamelleissa, mutta koska kolmasosa suklaan painosta on rasvaa, kaloreita on paljon enemmän. Sadan gramman suklaanautinto tuottaa runsaasti yli 500 kcal.

		Ravintoarvoja (grammaa)
	kcal	sokeri	tärkkelys	rasva	proteiini	kuitu
Karamelli          100 g	355	50	34	0	0,5	0
Maitosukaa      100 g	538	50	0	33	10	1,6
Tumma suklaa 100 g	520	50	2,9	33	5	5

Vertailun vuoksi muiden ruokien energiatiheyslukuja 100 grammaa kohden: porkkana 33 kcal, omena 38 kcal, lihapulla-perunamuusi valmisruokahyllyssä 135 kcal, täysjyväleipä 250 kcal. Näillä ja kymmenillä muilla ruokien yhdistelmillä on mahdollista saada kaikki tarvitsemamme vitamiinit, kuidut ja muut ravintoaineet ilman ongelmia kaloritasapainossa.

Lasten terveys

Lapsilla 7 – 14 v energiantarve keskimäärin päivässä on pojilla hieman yli ja tytöillä vähän alle 2000 kcal päivässä (1). Sadan gramman karkkipussin tuoma yli 350 kilokaloria kattaisi tästä melkein viidesosan. Mutta sadan gramman karkkipusseja ei löydy ruokakauppani makeisosastolla lainkaan. Yleisimmät koot ovat 250 – 350 g välillä. Tuon kokoisista makeispusseista tulee lapselle puolet tai enemmän päivän energian tarpeesta.

Runsaista makeisista seuraa kolme ikävää asiaa lapsen (ja aikuisen) terveydelle.

1. Makeisista tulee pelkkiä kaloreita, mutta ei lainkaan terveyden kannalta välttämättömiä ravinnon osia. Jos päivän energiantarpeesta huomattava osa katetaan karkeilla, muiden ruokien osuus vähenee. Ravinnon terveellisten osien saanti jää tavallista pienemmäksi, mikä pitkän päälle voi johtaa ravivtoaneiden liian vähäiseen saantiin.
2. Kaloreita tulee helposti liikaa. Yhdestä karkkipussista lapsi voi saada enemmän kaloreita kuin normaalista ateriasta. Ateriaan verrattuna makeisista mahalaukkuun tuleva määrä on pieni, koska karkit ja suklaa ovat hyvin energiatiheitä. Karkkikaloreista jää ”nälkävelkaa”. Muun ruuan syöminen voi vähentyä, mutta ei niin paljoa, että se ”kuittaisi” karkeista tulleet liikakalorit. Makeisten + muun syömisen kaloreista tulee helposti enemmän kuin mitä on energiantarve. Karkkeihinh tottunut lapsi saa ylimääräisiä kaloreita ja lihoo.
3. Karkkien sokerin mussuttaminen johtaa hammasmätään ja muihin suun sairauksiin.

Halvalla enemmän

Mainos&Markkinointi verkkolehden mukaan suomalaisten makeisiin käyttämä summa on kaksinkertaistunut 30 vuodessa (2). Vuonna 1990 suomalaiset keskimäärin käyttivät makeisiin 58 euroa, kun se nyt on 120 euroa. Lukujen perusteella lehti arvioi, että makeisten kulutus on kaksinkertaistunut viimeisten 30 vuoden aikana.

Makeiset ovat nyt halvempia kuin aikaisemmin. Pellervon taloustutkimuksen (3) mukaan makeisveron poistaminen Suomessa vuonna 2017 laski makeisten hintoja keskimäärin 1,08 euroa kiloa kohden. Myös pakkauskokojen suurentuminen on alentanut kaloreiden hintaa. Koska hinta on pudonnut, makeisten myynti on todennäköisesti lisääntynyt vielä enemmän kuin niihin käytetyn rahan perusteella voidaan arvioida.

Kiertelin kaupoissa tutkimassa, paljonko yhdellä eurolla saa karkkikaloreita. Luvut vaihtelivat 500 – 600 kilokalorin tienoilla. Jostakin tarjouksesta eurolla irtosi 700 kcal. Suklaa on kalliimpaa, mutta koska se on energiatiheämpää, yhdellä eurolla saa kaloreita suunnilleen saman verran kuin karamelleista

Halvan hinnan lisäksi makeisten myynnissä on viime vuosikymmeninä tapahtunut monia muita muutoksia, jotka ovat lisänneet kulutusta:

• Pakkauskoot ovat kasvaneet.
• Irtokarkkien lokerikkohyllyt ilmestyivät ensin elokuvateattereihin, sitten ruokakauppoihin.
• Makeisia myydään kassoilla ja tarjoustuotteina.
• Makeisten tarjonta on levinnyt myös kauppoihin, jotka myyvät pääasiassa aivan muita tuotteita kuin ruokaa. Alussa oleva kuva on eräästä Tokmannin myymälästä, jossa kassan vieressä makeisia myyään noin 50 neliömetrin alueella.
• Huomattava osa makeisten myynnistä on siirtynyt internettiin. Siellä niitä myydään valtavista valikoimista halvalla ja usein yli kilon pakkauksissa.
• Internet on tuonut uusia mahdollisuuksia markkinoida karkkeja lapsille. Makeisia mainostetaan lasten suosimissa peleissä ja muissa ohjelmissa. Netissä voidaan käyttää influencers, vaikuttajia, lasten tuntemia idoleita, jotka viihteen ja huumorin lomassa mainostavat makeisia (4).

Lastensuojelutapaus

Lastensuojelulain 4 § mukaan lapsille pitää turvata tasapainoinen kehitys ja turvallinen kasvuympäristö.

Nykyinen ruokaympäristö ei ole lapsille turvallinen. Suomessa on 200 000 ylipainoista 2 – 16 vuotiasta lasta. Heistä 50 000 on selvästi lihavia, joilla painoindeksi on yli 30. Aikuisen mittakaavassa se merkitsee enemmän kuin 15 kiloa liikapainoa.

Lihavalla lapsella ei ole mahdollisuutta tasapainoiseen kehitykseen. Esikouluiässä motoriset taidot eivät pääse kehittymään normaalisti. Koulussa he altistuvat muita useammin kiusaamiselle. Teini-iässä alkaa jo ilmaantua diabetesta ja muita lihavuuden aiheuttamia sairauksia.

Suomea valveutuneemmissa maissa on jo lähdetty laeilla ja säädöksillä suojelemaan lapsia markkinavoimien kaloreilta. Esimerkkejä voit löytää täältä.

Suomessakin lapsia pitää ryhtyä suojeleman makeisen ja muiden epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnilta ja vaikutuksilta. TervePaino -yhdistys vaatii haittaveroa runsaasti sokeria sisältäville ruuille ja juomille sekä täyskieltoa makeisten ja muiden epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnille lapsille.

Jos kannatat näitä lasten terveyttä suojelevia toimia, liity TervePaino ry:n jäseneksi. Vaatimuksiamme kuunnellaan, jos meitä on paljon.

PS

Makeisilla on suolaisia serkkuja. Perunalastuissa, juustonaksuissa ja muissa vastaavissa napostelutuotteissa on saman verran hiilihydraatteja ja rasvaa kuin suklaassa. Sokerin sijasta hiilarit ovat tärkkelystä, mutta energiatiheys on sama, reilusti yli 500 kcal sadassa grammassa. Näiltäkin kaloreilta lapsia tulee suojella.

 

Lähteet:

1. Lasten energiantarve: Kuinka paljon tarvitsen energiaa? Ruokatieto
2. Markkinointi&Mainonta verkkolehti. Suomessa makeisten myynti on kaksinkertaistunut 30 vuodessa.
3. Piipponen J, Rinta-Kiikka S, Arovuori K. Elintarvikkeiden kulutus Suomessa. Pellervon taloustutkimus PTT 2018
4. Tatlow-Golden M, Garde A. Digital food marketing to children: Exploitation, surveillance and rights violations. Global Food Security 2020;27:100423.