Terveyskatekismus lapsiperheille

Vuonna 2000 jokaiseen talouteen jaettiin uusi perustuslaki. Samana vuonna postilaatikkoon tipahti katekismus, joka postitettiin kaikille seurakuntien jäsenille.

Toivottavasti seuraava massajakelu on lapsiperheille suunnattu terveyskatekismus. Sen kärkenä olisi auttaa vanhempia ehkäisemään lastensa lihomista. Samat yleisterveelliset ruokaan, liikuntaan ja uneen liittyvät ohjeet suojaavat myös myöhemmän elämän monilta muilta sairauksilta.

Usein kuulee mainittavan, että kyllä ihmisillä ravinnosta ja lihavuudesta tietoa on. He eivät vain syystä tai toisesta halua käyttää sitä. Rohkenen epäillä. Mistä lasten vanhemmat olisivat voineet omaksua tarvittavan tietämyksen? Mediaa seuratessa he ovat saaneet lukea lihavuuden johtuvan suolistobakteereista, läsnäolon taidon puutteesta, insuliinista tai aineenvaihdunnan häiriöistä ja että on mahdolista laihduttaa juomalla päivittäin puolitoista litraa vettä.

Lihavan lapsen osa

Jos käytetään 18 vuotta ikärajana, Suomessa on yli 200 000 ylipainoista lasta (1). Heistä 60 000 joutuu kantamaan kehossaan ylimääräistä painokuormaa, joka aikuisen mittoihin suhteutettuna vastaa 15 kiloa.

Lihava lapsi joutuu muita useammin koulukiusatuksi (2). Hänessä käynnistyy aineenvaihdunnan muutoksia, jotka etenevät monilla esidiabetekseksi ja osalla lapsista ”aikuistyypin” eli tyypin 2 diabetekseksi (3,4). Kun kiloja on reilusti, lihavuus haittaa liikkumista ja tuomitsee lapsen kömpelyyteen (5). Täysi-ikäiseksi tuleminen ei tuo parannusta, silä valtaosalla lihavuus jatkuu aikuisikään. Koska ylipaino on krassannut elimistöä jo lapsuudesta asti, lihavuussairaudet puhkeavat jo aikuisuuden alkutaipaleella (6,7).

Onko lapsi ylipainoinen?

Lastenlääkäri Nina Vuorela selvitti vuonna 2010, kuinka hyvin vanhemmat osaavat arvioida lastensa painoa (8). Ylipainoisten viisivuotiaiden vanhemmista vain yksi viidestä tunnisti pilttinsä ylipainon. Kaksitoistavuotiaiden ylipaino jäi tunnistamatta 40 %:lla.

Katekismuksessa ohjataan vanhemmat tarkistamaan lapsen paino. Se käy helposti sijoittamalla vaa´an ja pituusmitan lukemat lasten painoindeksilaskuriin, jollainen löytyy esimerkiksi Terveyskirjastosta.

Samaan hengenvetoon on tärkeää kertoa vanhemmille, ettei heidän pidä tuntea syyllisyyttä lapsen ylipainosta. Nykyisessä ruokakulttuurissa kaikki ovat vaarassa lihoa. Suurella osalla lapsista lihomisvaara on perinnöllisestä taipumuksesta johtuen tavallista suurempi.

Perustiedot lihavuuden syistä ja kaloreista

Katekismuksesa pitää kertoa painokkaasti, että lihominen aina johtuu liiallisesta energian eli kaloreiden saannista ravinnosta (9). Samalla vanhemmille annetaan tarpeelliset ohjeet, miten kaloreita voidaan yksinkertaisilla keinoilla vähentää (10).

Vanhempien pitää tietää, että makeiset, suklaa, sipsit, juustopallot, keksit ja muut vastaavat ovat hyvin kaloripitoisia. Myös hampurilaisista, ranskalaisista perunoista ja pizzoista tulee niin paljon kaloreita, ettei ylipainoon taipuvaisen lapsen pidä syödä niitä montaa kertaa viikossa.

Tärkeää on tietää, että sokeripitoisista juomista tulee ylimääräisiä kaloreita. Tämä koskee kaikkia juomia, joissa on runsaasti sokeria: vivoitusjuomia, energiajuomia, täysmehuja, kaakaojuomia jne.

Katekismuksessa täytyy käsitellä myös annoskysymystä. Isot annokset harhauttavat lapsia (ja aikuisia) täysin huomaamatta syömään enemmän.

Ruokatottumuksia muuttaessaan vanhemmat joutuvat usein kuulemaan lasten kitinöitä. ”Kun naapurin Sofiakin saa juoda kaakaojuomaa niin paljon kuin haluaa.” Tällöin olisi kullan arvoista, jos vanhemmat voisivat vedota maan kokeimpaan auktoriteeettiin. Siksi terveyskatekismuksen suojelijaksi tarvitaan tasavallan presidentti. ”Meidän perhe noudattaa Sauli-sedän Suomen lapsille antamia ohjeita terveellisestä ruuasta.”

Ruokapöydässä

Aivan keskeinen katekismuksen tehtävä on kertoa vanhemmille, millä tavalla he voivat parhaiten edistää lasten terveellistä syömistä.

Yksi tehokkaimmista keinoista on vanhempien esimerkki, sillä lapsi omaksuu heidän tottumuksiaan (11). Siksi koko perhe syö samaa ruokaa. Siinä ei pitäisi olla mitään ongelmia, sillä kaloreiden vähentämiseen tähtäävä ruoka on kaikille terveellistä.

Eniten kouluikäisen ruokailutottumuksiin vaikuttaa, mitä ruokia kotona on tarjolla. Sen sijaan lasten ruokailun jatkuva rajoittaminen johtaa ajan mittaan epäterveellisiin tottumuksiin (12,13).

Lapsiperheiden kultainen sääntö on: Lapsi syö ruokapöydässä vapaasti ruokahalunsa mukaan. Vanhemmat huolehtivat, että tarjolla on sopivan terveellistä ruokaa (13). Ruokapöydässä ei lasta ”kouluteta” syömään terveellisesti, koska siitä on huonoja seuraamuksia.

Lapsilla joita on toistuvasti kehotettu syömään lautanen tyhjäksi, on myöhemmässä elämässä usein syömiseen liittyviä ongelmia (14). Lasta voi rohkaista maistamaan edes vähäsen lautasella olevia kasviksia. Sen sijaan kehotus ”syö salaattia niin saat jälkiruuaksi jäätelöä” johtaa ojasta allikkoon. Lapsen kiinnostus jäätelöön kasvaa, ja hän oppii entistä enemmän inhoamaan kasviksia.

Uni ja liikunta

Riittämätön yöuni sotkee laajasti aineenvaihduntaa (15). Sen seurauksena ruokahalu lisääntyy ja kaloreita syödään enemmän.

Varsinkin pojilla kännykkällä ja tietokoneella pelaaminen on yleinen yövalvomisen syy (16). Katekismus antaa selkeät ohjeet siitä, miten klo 22 jälkeen nämä laitteet sijoitetaan lasten makuuhuoneen ulkopuolelle. Tässä jälleen vanhemmat tarvitsevat korkeaa auktoriteettia johon vedota. ”Naapurin Olavikin saa pitää tietokonetta makuhuoneessaan” -marinaan vanhemmat voivat vastata: ”Meidän perheessä noudatetaan presidentin jokaiseen kotiin antamia ohjeita.”

Riittävä liikunta on luonnollisesti oleellinen lapsen terveyden ja painon kannalta. Siinäkin vanhempien esimerkki on tärkeä.  En tunne kovin hyvin, miten vanhemmat voisivat muulla tavalla edistää lasten liikkumista. Suomesta löytyy lasten liikunnan tutkijoita, joilta katekismuksen laatijat saavat tarpeellisen tiedon.

Rakkautta – ei nimittelyä

Katekismus kertoo painokkaasti vanhemmille, ettei ylipainoista lasta saa nimittää lihavaksi. Ei myöskään kannata puhua laihduttamisesta (17). Tällöin on vaarana, että hänen suhtautumisensa syömiseen muuttuu epänormaaliksi. Asioita perustellaan terveellisyydellä. ”Runsas makeisten syöminen ja limujen juominen ei ole terveellistä.” Lihava lapsi voi päästä eroon ylipainosta, jos hänellä säilyy terve itsetunto ja luonnollinen suhtautuminen ruokaan ja liikuntaan.

Jossain lapsen kasvun vaiheessa koulutoveri tai ymmärtämätön aikuinen nimittää häntä lihavaksi. Tällöin tarvitaan vanhempien viisasta tukea. Lapselle vakuutetaan, että tärkeintä ei ole paino vaan se, kuinka terve on. Vanhemmat voivat kysyä lapselta, mitä he voisivat tehdä auttaakseen häntä pysymään terveenä.

Millainen opas?

Perustuslaissa on 60 sivua, kodin terverveyskatekismukseen riittäisi puolet siitä. Tekstin pitää olla riittävän mutkatonta, jotta Suomen puoli miljoonaa oppimishäiriöistäkin (18) saavat siitä tarvittavan tiedon. Yksinkertaisia kuvia ja kaavioita. Vanhempia voidaan ohjata lisätiedon äärelle, esim. Neuvokas perhe internetsivuille.

Sana katekismus tulee kreikan verbistä kathekhein, opettaa, joten se merkityksensä puolesta sopisi opaskirjasen nimeksi. Ehkä kuitenkin on parempi keksiä toinen nimi. Kirkollinen sana voi kulostaa oudolta, ja siihen liittyy ankaruuden mielikuva, jota oppaassamme pitää kaikin tavoin välttää.

Tavoitelkaamme lempeää opasta, jota lukiessaan lasten vanhemmat kokevat oivalluksen hetkiä.

Kirjallisuutta

1. Mäki P ym. Tietolähteenä Avohilmo-rekisteri. Lasten ylipainon valtakunnallinen seuranta. Suom Lääkl 2017;72:209-13.
2. Washington RL. Childhood obesity: issues of weight bias. Prev Chr Dis 2011; 8:1-5.
3. Pulgaron ER, Delamater AM. Obesity and type 2 diabetes in children: epidemiology and treatment. Curr Diab Rep 2014;Aug.14:508.
4. Dilepan K, Feldt MM. Type2 diabetes mellitus in children and adolescents. Pediatr Rev 2013;34:541-8.
5. Williams J, Wake J, Hesleth K, Maher E, Waters E. Health-related quality of life of overweight and obese children. JAMA 2005;293:70-6.
6. Koskinen J. Lapsuusiän lihavuus uhkaa näkyä tulevaisuudessa sepelvaltimotautina. Suom. Lääkl 2017;72:401
7. Juonala M, Magnussen CG, Berenson GS ym. Childhood adiposity, adult adiposity, and cardiovascular risk factors. N Engl J Med 2011;365:1876–85
8. Vuorela N, Saha M-T, Salo MK. Parents underestimate their child´s overweight. Acta Paediatrica 2010;99:1374-9.
9. Mustajoki P. Ruokaympäristön muutos selittää pääosan väestöjen lihomisesta. Duodecim 2015;131:1345-52. (lue artikkeli)
10. Mustajoki P. Vähennä kaloreita ilman dieettiä. Kustannus Oy Duodecim 2016.
11. Zarychta K, Mullan B, Luszczynska A. It doesn´t matter what they say, it matters how they behave: Parental influences and changes in body mass among overweight and obese adolescents. Appetite 2016;96:47-55.
12. Johnson SL. Improving prescoolers´ self-regulation of energy intake. Pediatrics 2000;106:1429-39.
13. Loth KA, MacLehose RF, Larson N ym. Food availability, modeling and restriction: How are these different aspects of the family eating environment related to adolescent dietary intake? Appetite 2016;96:80-86.
14. Galloway AT, Fiorito LM, Francis LA, Birch LL. ”Finish your soup”: counterproductive effects of pressuring children to eat on intake and effect. Appetite 2006;46:318–323.
15. Schmid SM, Hallschmid M, Schultes B. The metabolic burden of sleep loss. Lancet Clin Endocrinol 2015;3:52-62.
16. Sinkkonen J. Videopelit hallitsevat liian monen lapsen elämää. 2015;131(20):1908-9
17. Berge JM, MacLehose R, Loth KA ym. Parents conservations about healthful eating and weight. Associations with adolescent disordered eating behaviors. JAMA Pediatr 2013;167:746-53
18. Leskelä L. Puoli miljoonaa suomalaista tarvitsee selkokieltä. Duodecim 2017;133:527-8.