Runsas neljäkymmentä vuotta sitten alkoi ruokaympäristön muutos, jonka seurauksena syntyivät supermarketit, ja epäterveellisten elintarvikkeiden tarjonta muutenkin lisääntyi. Syntyi kuvan esittämä tilanne. Terveessä painossa pysyminen muuttui paljon vaikeammaksi kuin aikaisemmin.
Terveyden rinne on noussut liian jyrkäksi. Ylämäessä jalat lipsuvat, eivätkä voimat riitä. Tällä hetkellä vähemmän kuin puolet suomalaisista on enää kyennyt pysymään terveessä painossa.
Yhteiskunta on reagoinut nouseviin ylipainolukuihin patistamalla suomalaisia syömään terveellisemmin. 1980-luvulta lähtien on ilmestynyt useita valtakunnallisia ravitsemussuosituksia, ja terveellisen syömisen ohjeita on toistuvasti jaettu kansalaisille. Nämä eivät ole auttaneet suomalaisia pysymään terveessä painossa. Aikuisten paino on tuplaantunut ja lasten paino kolminkertaistunut.
Ohjeet eivät ole tehonneet, koska ehkäisytoimien kohde on väärä. Eivät Suomen kansalaiset ole syyllisiä jyrkkään terveyden rinteeseen. Kukaan ei halua olla lihava, ja suomalaiset yrittävät tosissaan eroon ylipainosta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Finriski tutkimuksen mukaan kolmasosa naisista ja neljäsosa miehistä – 900 000 suomalaista – ilmoittaa vakavissaan laihduttaneensa viimeisen vuoden aikana (1). Jokaikinen vuosi melkein miljoona suomalaista yrittää tosissaan päästä eroon liikakiloista. Ylipaino ei silti ole vähentynyt, koska melkein kaikilla paino nousee takaisin. Tämä ei johdu siitä, että ihmisten tahdonvoima tai kyky itsekuriin olisi heikentynyt.
Lihomisen taustalla on geeniemme ohjaama aineenvaihdunta ja ruokahalun säätely. Satojen tuhansien vuosien kuluessa ne kehittyivät takaamaan ihmisen menestyminen aikana, jolloin kaikki ravinto hankittiin luonnosta.
Ruokahalumme säätely toimii kivikauden algoritmeilla
Nykyihmisen 300 000 vuoden aikana ruokahalua säätelevien geenien tärkein tehtävä oli ohjata hankkimaan riittävästi ravintoa ja energiaa. Meille ei kehittynyt mitään luontaisia jarruja lihomiselle. Päinvastoin, ihmisellä on vahva taipumus ylitankata runsaan ravinnon äärellä, sillä vararavinto ihon alla auttoi selviämään niukempien aikojen yli.
Luonnontilassa eläneillä metsästäjä-keräilijöillä ylipainoa ei esiintynyt lainkaan (2,3). Terve paino rullasi tasaisella pinnalla itsellään. Maanviljelyksen keksimisen jälkeen rinne alkoi nousta, mutta vielä sata vuotta sitten ylämäki oli hyvin loiva.
Tänä päivänä meissä vaikuttavat edelleen kivikaudella syntyneet geenien tehdasasetukset, jotka olettavat meidän liikkuvan savannilla. Runsaan ruoka- ja juomavalikoiman äärellä ne ohjaavat varautumaan niukempiin aikoihin ja syömään kaloreita varastoon.
Ylipainoiset kansalaiset eivät ole syyllisiä ylipainoon, vaan he ovat muuttuneen ruokaympäristön uhreja.
Kohteeksi ruokaympäristö – ylipainoepidemian aiheuttaja
Yhteiskuntamme on ihailtavalla tavalla ryhtynyt toimeen tilanteissa, joissa kansalaisten terveys on uhattuna. Viisikymmentä vuotta sitten liikenteessä kuoli joka vuosi 1200 suomalaista. Silloin oivallettiin, ettei kuolemia voida vähentää opettamalla ihmisiä ajamaan paremmin. Ryhdyttiin vaikuttamaan niihin tekijöihin, jotka aiheuttavat liikenneonnettomuuksia. Laadittiin nopeusrajoituksia ja muita säädöksiä, jotka tekivät liikenteestä turvallisen.
Tähän mennessä lihavuusepidemiaa on yritetty torjua opettamalla suomalaisia ”ajamaan paremmin” nykyisessä ruokamaailmassa. Siitä huolimatta ylipainoisten määrä ja lihavuussairaudet ovat lisääntyneet.
Ylipainoa voidaan torjua ainoastaan siten, että huomio kohdistetaan sen aiheuttajaan, ruokaympäristömme epäterveellisiin elintarvikkeisiin.
Kansalaiset vaativat terveyden rinteen madaltamista
Viisikymmentä vuotta sitten päättäjiltämme löytyi tahtoa ryhtyä laatimaan tarvittavia lakeja ja säädöksiä liikenten muuttamiseksi turvallisemmaksi.
Ylipainon torjumiseksi päättäjät eivät tähän mennessä ole reagoineet lainkaan. Sen sijaan kansa haluaa, että Suomessa laeilla ja säädöksillä ryhdytään madaltamaan terveyden rinnettä.
On riipaisevaa tarkastella hiljattain julkaistun väestökyselyn tuloksia. Enemmistö suomalaisista on kokenut, että heidän elämäänsä on ilmestynyt liikaa houkuttelevia ja lihottavia elintarvikkeita. He tajuavat, etteivät he ja heidän läheisensä omin voimin kykene syömään terveellisesti ja säilyttämään tervettä painoa.
Suomalaisset haluavat terveyden rinteen matalammaksi. He kannattavat sokeriveroa, epäterveellisten elintarvikkeiden mainoskieltoa lapsille ja muita säädöksiä, joiden avulla lihottavien tuotteiden houkuttavuus vähenisi.
Epäterveellisten elintarvikkeiden kulutusta vähentämällä terveyden rinne voidaan palauttaa loivemmaksi. Yhteiskunta voi vähentää haitallisten elintarvikkeiden tarjontaa ja kulutusta monilla erilaisilla tavoilla. Niitä on jo ryhdytty toteuttamaan useissa maissa.
Lopuksi
En kykene lainkaan ymmärtämään, miksei Suomessa ole herätty suojelemaan kansalaisia epäterveellisiltä elintarvikkeilta. Terveyden rinteen loiventaminen olisi sekä kansalaisille että yhteiskunnalle erittäin hyödyllistä.
Suomalaiset saisivat apua painonhallintaan ja voisivat elää terveempinä.
Terveyden ylämäen alentamiseen ei tarvita ylimääräistä rahoitusta. Päinvastoin, lihavuussairauksien ehkäiseminen keventäisi valtion budjettia:
- Terveydenhuollon kulut vähenisivät
- Vanhusten hoivakulut vähenisivät.
- Työllisyys paranisi, kun vähemmän suomalaisia joutuisi työkyvyttömyyseläkkeelle.
- Haitallisia elintarvikkeita verottamalla valtio saisi lisää tuloja.
Lisäbonuksena olisi terveyteen liittyvän eriarvoisuuden kaventuminen, mikä on vuosikymmeniä ollut Suomen hallitusten tavoitteena
Jos kannatat terveyden ylämäen loiventamista, liity Terve Paino -yhdistykseen jäseneksi. Missiomme on vaikuttaa päättäjiin, että se toteutuisi. Meitä kuunnellaan, jos meitä on paljon.
Käytettyjä lähteitä
- Borodulin K, Levälahti E, Saarikoski L ym. THL. Kansallinen Finriski 2012 -terveystutkimus. Osa 2. Tutkimuksen taulukkoliite.
- Pontzer H, Wood BM, Raichen DA. Hunter-gatherers as a model in public health. Obes Rev 2018;19 (Suppl) 1) 24-35.
- Lieberman LS. Evolutionary and anthropological perspectives on optimal foraging in obesogenic environments. Appetite 2006;47:3-9.
Kiitos hyvistä blogi- ja muista kirjoituksista. Nyky-ympäristö on tosiaan salakavalalla tavalla vaarallinen: tyrkyllä hirvittävä määrä makeita ja suolaisia ja yleensä rasvaisia herkkuja. Marketissa käynti on varsinkin väsyneenä ja stressaantuneena kuin sodankäyntiä: heti kasviosastolta poistuttua pitää olla joka hetki valmiina torjumaan minkä tahansa kulman takana väijyviä hyökkäyksiä (houkutuksia). Vielä en ole kokeillut auttaisikohan nettikaupasta tilaaminen. Ainakin superherkkuja voisi tosiaan ajatella ja kohdella samaan tapaan kuin tupakkaa ja alkoholia, siirrettäisiin ne markettien erillisiin osioihin tai syrjäisiin kolkkiin (tai erillisiin myymälöihin) ja laitettaisiin niille kova vero.
Nykyään pyrin selättämään ylipainoa monella rintamalla, askel kerrallaan, hitaalla väsytystaktiikalla. Kaloritiheyksien, ateriarytmin jne. lisäksi viimeisin taktiikkani on se, että olen keksinyt rajoittaa ostamieni kasviksien, lihan, kalan vilja- ja maitotuotteiden lajeja muutamaan, mistä satun tällä hetkellä eniten pitämään, esimerkiksi hedelmistä syön lähinnä vain omenia, kasviksista paprikaa, porkkanoita, kurkkua ja herneitä, leivistä yhtä tiettyä ruisleipää ja näkkäriä, levitteistä hummusta ja maitotuotteista rasvatonta piimää. Samoin eineksien lajeja olen karsinut. Karsiminen on yksinkertaistanut hommaa huomattavasti! Toki voin vaihtaa lajeja, kun kyllästyn. Hyödyllisiä työkaluja minulle ovat finelin ruokapäiväkirja yhdessä laihutus.info-sivuston painonpudotuslaskurin kanssa (muutoin en ko. sivustoa tunne enkä ota siihen kantaa). Eniten sitkeyttä ja määrätietoisuutta kalorimäärän rajoittamisessa kysyy tilanteet, kun vaaka näyttää aina välillä viikkojakin samaa lukemaa tai peräti pari kiloa aiempaa enemmän, vaikka sen pitäisi kalorimäärä huomioiden laskea, ennen kuin se alkaa näyttää taas pienempiä lukuja.
Kiitos kommentistasi. Olet löytänyt ruokalajien määrän vähentämisen, joka tutkimustenkin mukaan auttaa vähentämään kaloreita. Mitä suurempi valikoima, sitä enemmän syödään.
Painoon vaikuttaa myös veden määrä elimistössä. Rasvakudos voi vähentyä kilon tai enemmänkin, mutta se ei näy vaa´assa, jos nestettä on kudoksissa litran verran enemmän. Tästä aiheesta enemmän https://www.perttimustajoki.fi/laihduttamisen-fysiologiaa-ei-hatahousuille/
Kiitos linkistä, pitääpä lukea lisää.
Niin se vain on, että edes täällä Pohjanmaan perukoilla ei voi välttyä ruokalajien ylitarjonnasta. Harmi että vasta nyt eläkkeelle jäätyäni lopulta tajusin myös tämän ruokalajien määrän vähentämisen. No, parempi silti myöhään kuin ei milloinkaan..