Syön kotona usein välipalaksi sokeroimatonta mysliä rasvattoman maidon kera. Hetken mielijohteesta tartuin supermarketin viljatuotehyllyssä uuteen houkuttelevaan pakkaukseen. Luomu Crunchy Mysli. Runsaskuituinen. Ja kaiken lisäksi suomalainen.
Ensimmäisestä lusikallisesta tajusin tehneeni virheinvestoinnin. Vahvasti makeaa. Ravintoseloste ilmoitti, että tuotteen painosta neljäsosa on sokeria.
Syntyi vaikeasti ratkaistava ongelma. Tuote maistui hyvältä, mutta en halunnut muutamassa päivässä syödä loppupakettia tyhjäksi ja sen mukana 70 grammaa sokeria – melkein kolmekymmentä sokeripalaa. Ei myöskään tuntunut hyvältä heittää orgaanista jätettä roskikseen tai WC-pönttöön.
Kierros ruokakaupassa sokerisilmälasit nenällä
Ensimmäinen havainto oli, että sokeri on järjettömän halpaa. Kilo hienoa sokeria 0,95 euroa. Halvin ruis- ja vehnäjauhokilo maksaa 1,35 euroa kilo, sämpyläjauhot 1,59 euroa.
Viljatuotehyllyt: Löytyi kymmeniä erilaisia muropakkauksia, joiden painosta tavallisesti neljäsosa on sokeria, 25 grammaa sataa grammaa kohden. Laskin eri kokoisissa pakkauksissa olevan sokeria 25 – 32 sokeripalan verran. Värikkäistä kuvista päätellen tärkeä kohde ovat lapset.
Karkkihyllyt: Tyrmäävän suuri osasto. Satoja värikkäitä karkkipusseja ja suklaapakkauksia Niiden sisällöistä vähintään puolet on sokeria, 50 – 60 grammaa sataa grammaa kohden. 325 gramman pussin tyhjennettyään ostaja saa sisäänsä sokeria 170 grammaa, yli kuusikymmentä sokeripalaa. Omassa kaloriluokassaan ovat suklaat, joissa tavallisesti on sama määrä sokeria kuin karkeissa mutta sen lisäksi reilusti myös rasvaa – sadassa suklaagrammassa kilokaloreita selvästi yli 500.
Keksihyllyt: Alimmat sokerimäärät sataa grammaa kohden ovat 18 – 19 g luokkaa. Viattoman näköisessä kaakaotäytekeksissä 36 g. Huomattava osa hyllyistä myy tuotteita, joista on vaikea sanoa, ovatko ne keksejä vai makeisia. Pahimmillaan melkein puolet sokeria.
Sokerijuomat petollisimmat
Juomien sokerista puhuttaessa on tärkeää tietää, että nestemäisiin kaloreihin pitää suhtautua kokonaan eri tavalla kuin kiinteiden ruokien kaloreihin. Vaikka sokerijuomissa on vähemmän sokeria kuin kuin yllä mainituissa tuotteissa, tavallisesti noin sata grammaa litraa kohden, ne eivät suinkaan ole terveellisiä. Tähän on kaksi painavaa syytä:
- Nesteitä voidaan nauttia nopeasti suuria määriä. Sokerijuomapullosta voi juoda puoli litraa minuutissa, jolloin sisään hujahtaa 50 grammaa sokeria. Samassa ajassa ei ole mahdollista syödä edes sadan gramman karkkipussia.
- Juodut nesteet poistuvat mahalaukusta niin nopeasti, etteivät ne ehdi lisätä kylläisyyttä. Jos aterian aikana juot ison lasillisen sokeripitoista juomaa, se ei vähennä syömistäsi. Sisääsi siirtyy sata kilokaloria ylimääräistä ilman että huomaat mitään.
Viime vuosikymmeninä ruokakauppojen juomaosastoihin on kiitettävästi ilmaantunut sokerittomia ja vähäsokerisia virvoitusjuomia. Ruokakaupassani on edelleen kuitenkin noin puolet juomista sisältää sokeria. Ja kylmäkaappiin on ilmaantunut hyllykaupalla tuotteita, joissa terveelliset hedelmät ja marjat on muutettu epäterveellisiksi juomiksi. Täysmehutölkeistä sokeria siirtyy mahaan yhtä paljon ja yhtä nopeasti kuin sokerilimonadeista.
Lopuksi
Ruokaympäristömme on vahvasti sokeristunut. Makeisten myynti on Suomessa kaksinkertaistunut 30 vuodessa (1). En tiedä milloin sokerimurot tulivat Suomeen, mutta oletan ettei ainakaan ennen 1990-lukua. Makeisilla ja suklaalla terästettyjen jäätelöiden ja keksien määrä on moninkertaistunut viime vuosikymmenen aikana. Näissä kaikissa suuret pakkauskoot ovat yleistyneet, mikä lisää kulutusta.
Muutokseen ovat vaikuttaneet myös poliittiset ratkaisut ja yhteiskunnan ilmiöt. Veron poistuminen makeisilta 2017 vauhditti niiden myyntiä. Lapsiin kohdistettu markkinointi on siirtynyt internettiin, jossa lastenohjelmissa influensserit suosittelevat makeisia, sokerijuomia ja muuta epäterveellistä (2). Lasten urheilu- ja muissa tapahtumissa makeat tuotteet ovat enemmistönä.
Lokakuun alussa valtiovarainministeriö lähetti lausunnolle laatimansa esityksen virvotusjuomaveron uudistamiseksi. Se ehdottaa porrastusta virvoitusjuomien verottamiseen sokeripitoisuuden mukaan.
Terve Paino ry toteaa lausunnossaan, ettei pelkkä limuvero alkuunkaan riitä. Suunta on kieltämättä oikea, mutta vaikutus olisi aivan liian pieni. Esitys jättää lain ulkopuolelle sokerimehut. Ja ennen kaikkea, se ei puutu lainkaan suurimpien sokerin lähteiden – makeisten, keksien, murojen, karkkijäätelöiden – myyntiin.
Tässä kohtaa on syytä palauttaa mieleen, että ylipainoisia aikuisia on Suomessa kaksi kertaa enemmän ja lapsia kolme kertaa enemmän kuin neljäkymmentä vuotta sitten.
Suomessa tarvitaan nopeasti tehokas sokerin vähentämisohjelma:
- Sokerituotteiden hintoja pitää nostaa tuntuvalla sokeriverolla, joka saa niiden myynnin kääntymään laskuun.
- Veron lisäksi varsinkin lapsia ja nuoria pitää suojella sokerilta: Makeisten, keksien, murojen, sokerijuomien tarjoushinnat (”kaksi yhden hinnalla”) ja markkinointi lapsille ja pitää kieltää.
PS: Ratkaisin virheostokseeni liittyvän ongelman siten, että muutin murot karkeiksi. Syön kerrallaan pienen määrän, saan maistaa makeutta ja tuntea mukavaa rapeutta. Aloitin runsas viikko sitten, paketista on kulunut alle puolet.
Käyettyjä lähteitä
- Markkinointi&Mainonta verkkolehti. Suomalaisten karkinsyönti on kaksinkertaistunut 30 vuodessa – taustalla useita tekijöitä: ”Tarjonta lisää kysyntää” . 3.8.2020
- Fogelholm M, Närvänen E,, Erkkola M ym. Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille ja nuorille. Tilanne Suomessa ja pelisääntöjä markkinoinnin sääntelyyn. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:57
