Haitallinen ruokaympäristön vieraslaji on elintarvike, joka lisääntyy ja leviää uudella alueella erityisen hyvin ja aiheuttaa merkittävää terveydellistä ja taloudellista haittaa.
Suomeen juurtui ruokaympäristön haitallinen vieraslaji jo olympiavuonna 1952, mutta se jäi vielä harmittomaksi erikoisuudeksi. Pieni 2,5 dl pullo ruskeaa kasviuutejuomaa ei mitenkään vaikuttanut suomalaisten terveyteen.
Haitallisten vieraslajien invaasio alkoi 1970-luvulla
Noin viisikymmentä vuotta sitten Suomeen ilmaantuivat ensimmäiset hampurilaisravintolat. Samoihin aikoihin saapuivat pitseriat, jotka eivät siirtyneet tänne pitsojen kotimaan italialaisena kasvisvoittoisena versiona (1). Nekin lähtivät valloittamaan maailmaa USA:sta, maasta, joka on tunnettu ruokalajien suurista kalorimääristä. Pitsojen ja hampurilaistuotteiden haittana on suuri energiatiheys. Kaloreita tulee helposti 1,5 – 2 kertaa enemmän kuin saman kokoisista perinteisistä suomalaisista aterioista.
Samoihin aikoihin Suomeen rantautui aivan uusi suolaisten vieraslajien heimo, jonka kaikki edustajat ovat haitallisia. Ensimmäisenä tulivat perunalastut, sitten muita suolaisia lajeja, kuten juustopallot, maissilastut jne. Samaan sarjaan kuuluvat popcornit. Hyvin runsaasti kaloreita, paljon suolaa, heikosti vitamiineja.
Makeissa elintarvikkeissa uusi haitallinen vieraslaji-ryhmä olivat sokeripitoiset murot. Aamupalalla lapset saavat niistä 2 – 3 kertaa enemmän kaloreita kuin kaurapuurosta. Karamelleissa ja suklaissa osa on kotoperäisiä lajeja, mutta Suomeen rantautuneet vierastuotteet ovat huomattavasti lisänneet lajien kirjoa. Viime vuosina ne ovat levinneet muiden ruokalajien alueille – karkkikeksit ja karkkijäätelöt, jopa karkkikahvi.
Samaan aikaan juomapuolella kolajuomat alkoivat levittäytyä Suomeen. Parikymmentä vuotta myöhemmin maahamme tunkeutui aivan uusi sokerijuomien vieraslaji energiajuomat.
Jättikasvuisuus ja laajentunut reviiri
Suomen luontoon pesiytyneiden vieraskasvien joukossa on joitakin hyvin isokokoisia lajeja, esimerkiksi armenianjättiputki ja jättipalsami. Ruokaympäristön haitallisille vieraslajeille jättikasvuisuus on enemmänkin sääntö. Tämä näkyy virvoitusjuomissa, makeisissa, muropaketeissa, jäätelöissä, suolaisissa naposteltavissa, hampurilaispaikoissa ja pitserioissa. Jättikasvuisuus lisää vieraslajien haitallisuutta, sillä ihmisellä on voimakas taipumus syödä isoista määristä enemmän.
Ruokaympäristön vieraslajien haittoja on lisännyt niiden leviäminen ruokakauppojen ulkopuolelle. R-kioskissa matkakorttia lataava on niiden ympäröimä. Samoin huoltoasemalla poikkeava autoilija. Viimeisen vuosikymmen aikana haitalliset vieraslajit ovat vallanneet alaa rautakapoissa ja muissa ei-ruokakaupoissa. Lasten urheilu- ja muissa tapahtumissa ne muodostavat suuren osan tarjonnasta.
Vieraslajien maailmanvalloitus
Kaloritasapaino järkkyy, kun energiankulutus pienenee tai energiansaanti suurenee. Molemmilla on osuutensa väestön lihomisessa, mutta ruokaympäristön muuttuminen on todettu pääsyylliseksi lihavuusepidemiaan (1,2,3). Ylipainon yleistyminen on seurannut ruokamaailman muutosta. Selvimmin ruokamuutosten vaikutus näkyi siinä vaiheessa, kun rikkaiden maiden jälkeen ruokaympäristön vieraslajit nopeasti levisivät kehittyviin maihin (2,3).
Muistan miten kansainvälisissä lihavuuskongresseissa 1990-luvulla tutkijat esittivät käyriä Aasian maista, joissa hampurilaisravintoloiden ja lihavien lasten määrät nousivat samaa tahtia. He alkoivat puhua näiden maiden cocakolonisaatiosta. Myöhemmät tilastot kertovat karuja lukuja lihavuuden lisääntymisestä näissä maissa. Esimerkiksi Kiinassa sen jälkeen kuin ensimmäinen hampurilaisravintola aloitti Pekingissä 1987, poikien ja tyttöjen ylipaino nelinkertaistui vuoteen 2010 mennessä (4).
Kuva (5) esittää, miten usalaiset pikaruokaketjut yleistyivät Kiinassa (KFC = Kentucky Fried Chicken). Oranssilla on merkitty lasten lihomiskäyrä.
Dramaattisimmin haitallisten vieraslajien vaikutus on näkynyt Tyynen valtameren pienissä saarivaltioissa, joissa ikivanhat ruokailutottumukset hyvin nopeasti korvautuivat länsimaisilla tuotteilla. Maailman lihavuustilaston kärjessä on useita Tyynen meren pikkuvaltiota (6,7). Ensimmäisenä listassa on Nauru, mikä suomalaisten korvissa saattaa kuulostaa makaaberilta. Maassa 95 prosenttia kansasta on ylipainoisia ja heistä kaksi kolmasosaa huomattavan lihavia eli painoindeksi ylittää 30.
Olisiko lihavuusepidemia vältetty ilman vieraslajeja?
Suomessa lihavuus oli pitkään hiljaisessa nousussa jo ennen ruokaympäristön vieraslajien invaasiota. Elintason nousu sotien jälkeen oli lisännyt rasvojen käyttöä ja kotoperäistä herkuttelua alkoi olla enemmän tarjolla. Yhteiskunta heräsi tähän ja ryhtyi toimiin saadakseen ruokatottumukset terveellisemmiksi.
Suomalaiset alkoivat lisätä hedelmien ja kasvisten käyttöä, täysjyväviljatuotteiden suosio kasvoi ja maitotuotteissa siirryttiin vähärasvaisempiin vaihtoehtoihin. Nämä syömistottumusten muutokset terveellisempään alkoivat samoihin aikoihin, kun ruokaympäristön vieraslajeja enenevässä määrin alkoi rantautua maahan.
Suomessa aikuisten lihavuusluvut ovat kaksinkertaistuneet ja lasten kolminkertaistuneet vajaassa 40 vuodessa. Jos vieraslajien invaasio olisi jäänyt tapahtumatta, olisiko pitkään jatkunut suuntaus terveellisempiin ruokailutottumuksiin kyennyt estämään lihavuusepidemian? Ehkä. Joka tapauksessa ilman vieraslajeja lihavuusluvut olisivat alhaisemmat kuin nyt.
Suomalaiset haluavat vähentää vieraslajien tarjontaa
Suomen luontoon juurtuneiden vieraskasvien vähentäminen on mahdoton tehtävä. Sen sijaan ruokaympäristön haitallisia vieraslajeja voidaan vähentää yhteiskunnan päätöksillä. Tehtävää helpottaa, ettei niitä tarvitse hävittää kokonaan. Riittää että levinneisyyttä suitsitaan ja kulutusta riittävästi vähennetään.
Äskettäin toteutettu väestökysely osoittaa, että enemmistö suomalaisista haluaa suojaa epäterveellisten ruokien ja juomien markkinointia ja muita houkutuksia vastaan. Suurin osa kannattaa
- runsaasti sokeria sisältävien elintarvikkeiden hinnan nostamista verottamalla
- suurten pakkausten ja annosten houkuttelevuuden vähentämistä säätämällä kilo- ja litrahinta samaksi
- täyskieltoa lapsille suunnattujen epäterveellisten ruokien ja juomien mainoksille
- lapsille tarkoitettujen mainoslelujen kieltoa hampurilaisten ja muiden epäterveellisten tuotteiden yhteydessä
- energiajuomien myynnin kieltoa alle15-vuotiaille
Listassa pistää silmään, että suomalaisten haluamista veroista ja rajoituksista jokainen liittyy vieraslajeihin. Ihmiset haluavat vähentää niiden haitallisia vaikutuksia.
Lakeja ja säädöksiä epäterveellisten elintarvikkeiden vähentämisksi on viime vuosikymmenen aikana toteutettu jo useissa maissa. Näiden joukossa erityisen aktiivisia ovat olleet Chile ja Mexico, jotka täältä Suomesta katsoen näyttäytyvät epävakailta banaanivaltioilta. Kuitenkin ne ovat kyenneet tekemään viisaita poliittisia päätöksiä, jotka suojelevat kansalaisia haitallisilta elintarvikkeilta.
Sen sijaan Suomi ja muut pohjoismaiset demokratiat, jotka ovat tunnettuja tehokkaasta toiminnastaan kansalaisten parhaaksi, eivät ole tehneet mitään suojellakseen kansalaisia epäterveellisten vieraslajien kaloreilta.
Lopuksi
Hyvä tavoite olisi palauttaa epäterveellisten elintarvikkeiden kulutus 40 vuotta sitten vallinneelle tasolle. Jos se toteutuisi, lihavuus ja sen aiheuttamien sairauksien väheneminen antaisi suomalaisille mahdollisuuden terveempään elämään.
Mutta olisiko tämän hintana se, että elämästä tulisi ankeampaa?
Kysymyksen kohdalla kukin voi harrastaa filosofista pohdintaa. Suomessa 40 vuotta sitten oli tarjolla paljon vähemmän karkkeja, sipsejä, muroja, sokerijuomia, pikaruokia jne. Oliko sen vuoksi lastemme elämä silloin huonompaa kuin nyt? Olivatko he silloin onnettomampia kuin nyt? Samaa voi miettiä aikuisten kohdalla.
Lähteitä
- Mustajoki P. Ruokaympäristön muutos selittää pääosan väestöjen lihomisesta. Duodecim 2015; 131:1345-52. Lue artikkeli
- Silventoinen K, Sans S, Tolonen H ym. Trends in obesity and energy supply in the WHO MONICA project. Int J Obesity 2004;28:710-8.
- Zobel EH, Hansen TW, Rossing P ym. Global changes in food supply and the obesity epidemic. Curr Obes Rep 2016;5:449-55.
- Sun H, Ma Y, Han D ym. Prevalence and Trends in obesity among China´s children and adolescents 1985 – 2010. PLOS One 2014;9: e105469.
- Kuva tieteellisestä artikkelista Kong N, Zhou W. The massive expansion of western fast-food restaurants and chidren´s weight in China.
- Rodrigo CP. Current mapping of obesity. Nutr Hosp 2013;28 Suppl 5, 21-31.
- Wikipedia: Obesity in the Pacific. (luettu 20.2.2021)
Viisasta tekstiä ja valaisevia esimerkkejä!