Ruokakauppa vuonna 2030

Edellisessä artikkelissani intouduin kirjoittamaan ei-elintarvikkeista. Kevyestä pakinatyylistä huolimatta itse aihe – lihavuuden ehkäisy – on minulle haudanvakava asia.

Olin huhtikuussa asiantuntijana eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jossa käsiteltiin valtioneuvoston selontekoa ruokapolitiikasta. Sen nimi on Ruoka 2030 – ruokaa meille ja maailmalle.

Kertasin tylyt tilastot: Suomen aikuisista yli puolella paino ylittää normaalin (1). Ylipainoisia lapsia on yli 200 000 (2).

Totesin lihominen johtuvan ravinnon liiallisista kaloreista (3).

Kerroin, että runsas kolmekymmentä vuotta sitten Suomessa ja muissa rikkaissa maissa ruokakauppoihin alkoi ilmaantua kiihtyvään tahtiin lihottavia elintarvikkeita. Sitä seuranneet ruokamaailman muutokset ovat tärkein syy suomalaisten lihomiseen (3).

Otin kantaa selonteon kansanterveysosaan. Kerroin lihavuuden aiheuttamista paristakymmenestä sairaudesta, joista monet ovat yleisiä kansantauteja.

Toin esille, että terveysvalistuskampanjat ovat heikkotehoisia ja lisäävät terveyteen liittyvää eriarvoisuutta (4,5). Sen sijaan verot ja muut säädökset ovat tehokas tapa vähentää lihottavien ruokien ja juomien kulutusta (6,7). Lisäksi niiden on todettu vähentävän eriarvoisuutta (5).

Totta vieköön löytyy vahvoja perusteita siihen, että vuonna 2030 ruokakaupassa asiakkaita ohjataan terveellisempiin valintoihin.

Kaloriturvallisen ruokakaupan luomisessa tärkeä periaate on, että ihmisillä on edelleen täysi valinnanvapaus.  Mitään nykyisistä ruokakaupan tuotteista kielletä. Sen sijaan asiakkaita luotsataan hinnoilla ja muilla säädöksillä terveellisempiin valintoihin.

Perustana tutkimustieto

Tällä hetkellä on käytettävissä riittävästi tutkimustietoa, jonka perusteella on mahdollista suunnitella tulevaisuuden kaloriturvallinen ruokakauppa (3).

Ruokakaupan tuotteissa seuraavat kolme ominaisuutta ovat tärkeimmät syyt liiallisiin kaloreihin:

• Ruuan suuri energiatiheys, paljonko sataa grammaa kohden on kaloreita (8,9). Monet teollisesti valmistetut syötävät ovat hyvin energiatiheitä.
• Juomien sisältämät kalorit, etupäässä sokeripitoiset juomat ja oluet (10,11).
• Suuret annos- ja pakkauskoot (12,13).

Ihminen ei kykene aistimaan kaloreita, koska ne eivät syödessä mitenkään ”tunnu”. Siksi energiatiheistä ruuista, sokeripitoisista juomista ja suurista annoksista saadaan huomaamatta kaloreita.

Näiltä salakaloreilta asiakkaita suojellaan tulevaisuuden ruokakaupassa.

Astukaa kaloriturvalliseen ruokakauppaan

Vierailen vuonna 2030 samassa supermarketissa, joka oli ruokakauppani 2017.

Ensimmäisenä pistää silmään erilainen tuotteiden sijoittelu. Kaupassa on erikseen merkitty alue, jonne on keskitetty yleisimmät liikakaloreiden lähteet.

Säädös erillisestä alueesta perustuu tutkimustietoon siitä, miten maittavan ruuan näkeminen ja läheisyys houkuttelevat syömään (14,15). Tämän päivän ruokakaupan käytävillä kulkiessa siirtyy vieressä olevista hyllyistä puoliautomaattisesti lihottavia ruokia ostoskoriin. Erillisellä alueella näitä alitajuisia heräteostoksia ei pääse syntymään.

Astuessani alueelle näen kyltin ”Nämä tuotteet eivät ole päivittäiseen käyttöön. Runsas käyttö lihottaa ja on muutenkin epäterveellistä”. Tämä informaatio on asetuksella määrätty, ja löytyy vuonna 2030 kaikista Suomen ruokakaupoista.

Alueella myydään teollisesti valmistettuja lihottavia tuotteita: makeisia, suklaata, perunalastuja, juustopalloja ja muita suolaisia naposteltavia, keksejä, pikkuleipiä ja hyvin sokeripitoisia muroja, joissa kaikissa energiaa on yli 400 kilokaloria sataa grammaa kohden. Tavallista perusjäätelöä saa muualta kaupasta, mutta makeistuotteilla energiatiheiksi muutetut jäätelöt löytyvät merkityltä alueelta.

Lihottavien tuotteiden alueella ovat myös sokeripitoiset virvoitusjuomat ja energiajuomat, koska niistä tulee ylimääräisiä kaloreita (3). Sinne on sijoitettu myös keskioluet ja siiderit, onhan kaloreiden saannin kannalta aivan sama juoko keskiolutta vai sokerilimonadia.

Kalorit ovat kalliimpia

Alueelle sijoitettuihin tuotteisiin sovelletaan 20 %:n tuoteveroa (16). Sen lisäksi niiden kohdalla on puututtu epäterveellisten ruokien yhä kasvaviin pakkaus- ja annoskokoihin. Oli säädetty laki, että alueen tuotteiden kilo- ja litrahinta pitää olla sama pakkauskoosta riippumatta.

Silmäilen hintoja. Kalorivero näkyy saman suuruisena kaikissa tuotteissa, mutta pakkauskokosäädöksen vaikutus vaihtelee suuresti.

Esimerkiksi sadan gramman perunalastupussin kilohinnan soveltaminen 300 gramman pussiin on nostanut hintaa runsaalla kolmasosalla. Virvoitusjuomissa vaikutus on ollut paljon suurempi. Puolen litran pullon litrahinnalla 1,5 litran pullon hinta kaksinkertaistui, ja niiden kaksoispakkauksen (3 litraa) hinta nousi kolminkertaiseksi.

Uudistuksella haluttiin vähentää epäterveellisten ja lihottavien ruokien kulutusta. Tavoite onnistui hyvin.

Muistiinpanojeni mukaan vuonna 2017 supermarketissani näitä lihottavia tuotteita oli esillä eri puolilla kauppaa yhteensä noin 400 hyllymetriä. Vuoden 2030 supermarketin erillisalueella hyllymetrejä on vähemmän kuin puolet tästä.

Ruokakauppa kukoistaa

Siirryn kalorialueelta vuoden 2030 ruokakaupan muihin osiin. Hevi-osastosta saattoi jo 2017 antaa kiitosta ruokakaupoille. Nyt ne suorastaan kukoistavat. Hedelmien ja kasvisten vapauttaminen arvonlisäverosta on lisännyt kulutusta selvästi.

Ruokakauppojen valmisateriat ovat aina olleet energiatiheydeltään kohtuullisia, siis painonhallinnan kannalta järkevää ruokaa. Vuonna 2030 niiden valikoima on tavattomasti monipuolistunut ja hyllymetrit lisääntyneet.

Kaikista silmiinpistävin piirre on, että tulevaisuuden ruokakaupassa on suuri määrä uusia tuotteita.

Britanniassa on tulossa virvoitusjuomavero tuotteille, jotka sisältävät yli 5 g sokeria desilitrassa. Vero on korkeampi yli 8 g sokeria sisältäville juomille. Tieto tulossa olevasta verotuksesta on johtanut siihen, että juomien valmistajat ovat ryhtyneet kehittämään vähäsokerisempia tuotteita (7).

Näin elinkeinoelämä on aina toiminut.

Sitä mukaan, kun kaloreilta suojaavia säädöksiä ryhdyttiin laatimaan, elintarviketeollisuus oli nopeasti ryhtynyt kehittämään uusia vähemmän energiatiheitä tuotteita, joita ei tarvitse sijoittaa erilliselle alueelle. Uudesta ruokakaupasta löytyy maittavia kevytperunalastuja, -keksejä, -makeisia jne. Näiden lisäksi on aivan uudenlaisia terveellisiä tuotteita.

Siirtyessäni kassalle silmäilen vieressä olevia hedelmiä, pikkutomaatteja ja naposteluporkkanoita. Heräteostoksena ostan neljä tarjousomenaa kahden hinnalla.

Vedonlyönti

Runsas kaksikymmentä vuotta sitten löin viskipullosta vetoa ystäväni Kimmo Kontulan kanssa siitä, miten lihavuusepidemia käännetään laskuun vuoteen 2015 mennessä. Kimmo on sisätautilääkäri kuten minäkin, mutta hänen tutkimusaiheenaan ovat olleet geenit ja aineenvaihdunta. Silloin oli juuri keksitty leptiini ja pari muuta ruokahaluun vaikuttavaa hormonia. Kimmo uskoi pian löytyvän näihin molekyyleihin vaikuttavia lääkkeitä, jotka kääntävät lihavuuden laskuun.

Minä olin lukenut tieteellisistä lehdistä, miten ruokatottumukset olivat 1980-luvulta lähtien muuttuneet lihottavaan suuntaan. Samalla lihavuussairaudet olivat lisääntyneet hälyttävästi. Uskoin sinisilmäisesti terveysviranomaisten ja poliitikkojen ryhtyvän kiireesti ehkäisemään sairauksia säädöksillä, jotka vähentävät lihottavien ruokien kulutusta.

Kumpikaan visio ei toteutunut. Vedonlyönnin jälkeen lihavien ja lihavuussairauksien määrä Suomessa edelleen lisääntyi.

Olen valmis uuteen vedonlyöntiin.

Mallasviskipullosta vetoa, että ainakin muutamat edellä esitetyt säädökset suojaavat suomalaisia liiallisilta kaloreilta ruokakaupoissa ja ravintoloissa vuonna 2030.

Muutos on tulossa

Mahdollisuuteni voittaa viskipullo ovat nyt aivan toiset kuin 1990-luvulla:

• Liikakaloreiden syyt tiedetään niin tarkkaan, että säädökset voidaan suunnata oikeisiin kohteisiin.
• Lihavuuden aiheuttama tuho tunnetaan yksityiskohtaisesti. Parikymmentä ikävää sairautta, joukossa toistakymmentä syöpätyyppiä.
• Ylipainon aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle ovat tiedossa: Lihavuusairauksien satojen miljoonien hoitokulut ja vielä suuremmat kustannukset tuottavuudelle sairauslomien ja ennenaikaisten eläkkeiden vuoksi.
• Monista maista löytyy jo esimerkkejä siitä, miten verotuksella ja muilla säädöksillä lihottavien ruokien kulutus on kääntynyt laskuun (7, 16, 17). Britanniassa on laskettu, että vajaan kymmenen vuoden aikana 20 %:n sokerijuomiin kohdistettu vero ehkäisisi 3,7 miljoonaa ihmistä lihomasta  (16).
• Yleinen mielipide saattaa pian vaatia toimenpiteitä epäterveellisten elintarvikkeiden vähentämiseksi. Britanniassa väestökyselyn perusteella yli puolet kansalaisista kannatti sokeripitoisten virvoitusjuomien veroa (16).

Ja meillä on jo hieno esimerkki siitä, miten ihmisten terveyttä voidaan suojella veroilla ja säädöksillä.

Liikakaloreissa olemme tällä hetkellä samanlaisessa tilanteessa kuin tupakassa runsas neljäkymmentä vuotta sitten.

Tupakoinnin haitat olivat silloin tiedossa, ja alettiin ymmärtää, ettei pelkkä tupakointivalistus riitä. Vuonna 1966 säädettiin ensimmäinen tupakkalaki. Tänä päivänä tuntuu käsittämättömältä, että vielä kymmenen vuotta sitten ravintoloissa sai sauhutella.

Uskon, että vuoden 2030 kaloriturvallisessa ruokakaupassa on tyytyväisiä asiakkaita. Kaikkea saa, ja valikoima on runsas. Ostokset ovat sen kummemmin ponnistelematta muuttuneet terveellisemmiksi. Kaupassa asiointi on rauhallisempaa, kun lapset eivät ole vaatimassa ympärillä näkyviä herkkuja.

 

Kirjallisuutta

1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus.
2. Mäki P ym. Tietolähteenä Avohilmo-rekisteri. Lasten ylipainon valtakunnallinen seuranta. Suom Lääkl 2017;72:209-13.
3. Mustajoki P. Ruokaympäristön muutos selittää pääosan väestöjen lihomisesta. Duodecim 2015;131:1345-52. Luettavissa internetissä.
4. Adams J, Mytton O, White M, Monsivais P. Why are some population intervention for diet and obesity more equitable and effective than others? The role of individual agency. PLoS Med 2016; 13 (4): e1001990.
5. Lorenc T, Pettigrew M, Welche V, Tugwell P. What types of interventions generate inequalities? Evidence from systematic reviews. J Epidem Commun Health 2013;67:190-3.
6. Carbera Escobar MA, Veerman L, Tollman SM ym. Evidence that tax on sugar sweetened beverages reduces the obesity rates: a meta-analysis. PMC Public Health 2013;13:1072.
7. Sweet success: will sugar taxes improve health? Editorial. Lancet Diab Endocrinol 2017;5:235.
8. Karl JP, Roberts B. Energy density, energy intake, and body weight regulation in adults. Adv Nutr 2014;5:835-50.
9. Pérez-Escamilla R, Obbagy JE, Altman JM ym. Dietary energy density and body weight in adults and children: a systematic review. J Acad Nutr Diet 2012;112:671-84.
10. DellaValle DM, Roe LS, Rolls BJ. Does the consumption of caloric and non-caloric beverages with a meal affect energy intake? Appetite 2005;44:187-93.
11. de Graaf C. Why liquid energy results in overconsumption. Proceedings of the Nutrition Society. 2011; 70:162–170.
12. Hollands GJ, Shemilt I, Jebb S ym. Portion, package or tableware size for changing selection and consumption of food, alcohol and tobacco. The Cochrane collaboration 2015, issue 9.
13. Livingstone MBE, Pourshahidi LK. Portion size and obesity. Adv. Nutr. 2014;5:829-34.
14. Wadhera D, Capaldi-Phillips ED. A review of visual cues associated with food on food acceptance and consumption. Eat Behav 2014;15:132-43.
15. Spence C, Okajima K, Cheol AD ym. Eating with our eyes: From visual hunger to digital satiation. Brain Cogn 2016; 110:53-63.
16. Wise J. Sugar tax could stop 3,7 million UK people becoming obese, claims report. BMJ 2016;352:i1064
17. Colchero MA, Guerrero-Lopez CM, Molina M ym. Beverages Sales in Mexico before and after Implementation of a Sugar Sweetened Beverage Tax. PLoS One. 2016 Sep 26;11(9):e0163463.