Ruokakaupan rujo pyramidi

Voimassa olevan ravitsemussuosituksen ruokapyramidin huipussa on alue, jossa on ”sattumia” – makeisia, perunalastuja, pikaruokia, makeita leivonnaisia, sokerijuomia. Sen osuus koko pyramidin pinta-alasta on 4 prosenttia.

Loput 96 prosenttia muodostuu levenevistä kerroksista lihatuotteita, kalaa ja siipikarjaa, maitovalmisteita, viljatuotteita ja perunaa. Alimpana on suurin osasto kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Jos ihmisen ruokavalio koostettaisiin pyramidin mukaan, se olisi paitsi yleisterveellinen, myös sellainen, jonka mukaan eläessä vaara ylimääräisten kaloreiden kertymiseen olisi pieni.

Luulen että tuo ”sattumien” osuus ruokapyramidissa voisi olla tuplasti tai ehkä triplasti suurempi ilman, että paine ylimääräisiin kaloreihin kasvaisi kovin suureksi. Mutta on selvää, että 10-kertainen lisäys johtaa ongelmiin.

Tutkimuksia supermarketissa

Kiertelin paikallisessa supermarketissa arvioimassa, kuinka paljon ruokapyramidin kutakin kuutta tuoteryhmää on myynnissä. Mittarina käytin hyllymetriä. Tarkempi selostus mittauksista on tämän kirjoituksen lopussa.

Aloitin pyramidin pohjakerroksesta. Kasvisten, hedelmien ja marjojen alue on suurenmoinen. Terveyttä ja väriä. Tiskeillä olevissa laatikoissa ja leveillä hyllyillä tuotteet ulottuivat syvyyssuunnassa niin pitkälle, että hyllymetriä laskiessa kerroin saadun tuloksen kahdella. Koko osastossa + vastaavissa pakastetuotteissa oli tavaraa 121 hyllymetriä.

Toisen kerroksen leivät, myslit ja perunat tulivat helposti mitatuksi. Yhteensä 84 hyllymetriä.

Kolmannen kerroksen kasviöljyt ja -margariinit olivat nopeasti mitattu. Maitotuotteiden kylmäkaapistossa varsinaiset maidot ja piimät olivat ilahduttavasti valtaosaltaan vähärasvaisia. Muissa maitotuotteissa tavaton lajirunsaus tuotti ongelmia, mutta päädyin siihen, että lähes kaikki rahkat, vanukkaat, jogurtit jne. ovat terveellisiä. Kolmannen kerroksen volyymi 99 hyllymetriä.

Neljännen kerroksen kala ja siipikarja olivat selkeä tapaus. Kylmäkaapissa, kalatiskillä ja pakasteessa yhteensä 21 hyllymetriä. Koska valmisruokahyllyn tuotteista lähes kaikki on terveellisiä, hyvitin tätä kerrosta sen kala/katkaraputuotteilla 18 hyllymetriä. Pyramidin neljäs kerros siis 39 hyllymetriä.

Viidennen kerroksen lihatuotteisiin valitsin lihatiskin ja kylmäkaapin tarjonnan sekä leikkeleistä ja makkaroista vähärasvaiset lajit. Rasvaisia meetvursteja ja lenkkimakkaroita en hyväksynyt mukaan. Yhteensä 59 hyllymetriä, johon sisältyy lihavalmisruokien osuus 18 hyllymetriä.

”Sattumat”

Pyramidin kärjen tuotteiden kartoitus osoittautui työläimmäksi. ”Sattumia” oli eri puolilla kauppaa ja niitä oli paljon.

Eniten hyllymetrejä oli makeisosastolla. Arvioni mukaan irtokarkkien lokeroiden, karkkipussirivistöjen ja esillä olevien suklaatuotteiden yhteispituus on 114 m. Määrää nostaa se, että karamellipussien seinällä kerroksia on tiheässä.

Juomaosastolla on runsaasti kalorittomasti makeutettuja juomia. Iloisena yllätyksenä oli uusi tuoteryhmä, vain 3 – 4 % sokeria sisältävät värikkäät juomat, jotka kelpuutin terveellisiksi. Epäterveellisiin ”sattumiin” niputin yhteen sokerilimsat ja oluet, koska niistä tulee yhtä paljon ylimääräisiä kaloreita. 36 hyllymetriä.

Perunalastujen, juustopallojen yms. isot pakkaukset täyttävät 33 hyllymetriä. Keksejä myydään 39 hyllymetrillä.

Pelkän vaniljajäätelön energiatiheys on kohtuullinen, joten sitä en laskenut sattumaksi. Sen sijaan kirjasin sattumiksi energiatiheät makeisjäätelöt ja jäätelökakut, joita jäätelötuotteista on selvä enemmistö, 26 hyllymetriä.

Pitsoja, ranskalaisia perunoita ja muita hampurilaistuotteita myydään 15 hyllymetrillä.  Rasvaisia juustoja on tarjolla 19 ja lihatuotteita (meetvurstit, lenkkimakkarat) 20 hyllymetriä. Pullia ja sokerimuroja 12 metriä.

Ruokakaupan ”pyramidi”

Mittaustulosten perusteella laadin ruokakaupan ”pyramidin”. Sattumat, joita on virallisessa ruokapyramidissa 4 %, ovat ruokakaupan valtalajeja.

Kaikista ruokaupan mitatuista tuotteista ylimmän palkin osuus on 44 %. Koska makeishyllyjen tiheät hyllymetrit saattavat hieman vääristää tuloksia, laskin mitä niiden puolittaminen vaikuttaa ylimmän palkin kokoon. Silloin sen osuus olisi 39 % kaikista mitatuista tuotteista.

Yläpalkin tuotteiden haittoja lisää se, että niissä suuret pakkauskoot ovat hyvin yleisiä.  Virvoitusjuomia myydään 3 litran yhteispakkauksena, sipsejä puolen tyynyn kokoisissa pussukoissa, makeisia isokoisissa pusseissa, sokerimuroja suurissa laatikoissa. Ihmislajilla on luontainen taipumus syödä ja juoda isoista annoksista enemmän. Tätä lisätaakkaa terveydelle ilmentää ylintä palkkia ympäröivä paksu kehys.

Yläpalkin analyysia

Yläpalkissa on hyvin monenlaisia tuotteita, mutta niillä on yhteisiä piirteitä.

Ne eivät ole terveyden kannalta hyväksi. Ylimääräisiä kaloreita, paljon suolaa tai sokeria, kovia rasvoja. Niukasti hyödyllisiä ravintoaineita – vitamiineja, kuituja, hivenaineita. Jos joku käyttää niitä samassa suhteessa kuin mitä on tarjolla ruokakaupassa – 40 % kaikesta syömisestä – ei voida puhua terveellisestä ruuasta.

Toinen yhteinen ominaisuus on, että ruokakaupan ”pyramidin” yläpalkki koostuu pitkälle prosessoiduista tuotteista, joita valmistetaan tehtaissa. Kaloriton vesi muutetaan sokerijuomaksi, jolloin puolessa litrassa on 200 kilokaloria. Peruna muuttuu lastuiksi, joissa on runsaasti rasvaa, suolaa ja 7 kertaa enemmän kaloreita. Makeistehtaissa sokeriin lisätään erilaisia värikkäitä massoja. Keksi- ja suklaatehtaassa etsitään houkuttelevimmat rasvan ja sokerin suhteet ja lisätään sopivasti aromeja, jotta tuote olisi mahdollisimman houkutteleva.

Yläpalkin sisältö  koostuu tarpeettomista elintarvikkeista, joita suomalaisten ruokavaliossa aiemmin oli niukasti. Monet niistä ovat ”vieraslajeja”, jotka vasta 1970-luvulta alkaen ovat levinneet Suomeen.

Suomalaiset haluavat muutosta

Äskettäin toteutettu väestökysely osoitti, että enemmistö suomalaisista tietää ”yläpalkin” tuotteiden haitat ja haluaa vähentää niiden houkutuksia. Kyselyn tulokset löydät täältä. Tässä yhteenvetoa päätuloksista.

Runsaasti sokeria sisältäville elintarvikkeille 59 % kannattaa sokeriveroa, joka tuntuvasti nostaisi sokerijuomien, makeisten, keksien, sokerimurojen ym. hintaa.

Erityisesti lapsia halutaan suojella: 83 % haluaa kieltää energiajuomien myynnin alle 15-vuotiaille, 69 % haluaa täyskiellon epäterveellisten ruokien ja juomien mainostamiselle lapsille, ja 61 % toivoo, että lelujen jakaminen hampurilaisaterioiden yhteydessä kielletään.

Oli hämmästyttävää huomata, miten hyvin suomalaiset tietävät suurten pakkausten ja annosten johtavan liikasyöntiin. Kaksi kolmasosaa (68 %) haluaa, että epäterveellisten elintarvikkeiden (makeiset, perunalastut, sokerijuomat yms.) kilo- ja litrahinta tulisi pakkauskoosta riippumatta säätää samaksi. Siis sama periaate, joka on säädetty oluen myynnille ruokakaupassa.

Lopuksi

Tunnen suurta myötätuntoa maanviljelijöitä ja muita suomalaisia ruuantuottajia kohtaan. Samoin ihailen ja arvostan ruokakauppiaita, jotka ankarassa hintakilpailussa kykenevät tarjoamaan myös hyviä ja terveellisiä elintarvikkeita. Minusta ei olisi siihen hommaan. Jatkuva huoli pärjäämisestä tuottaisi minulle mahahaavan ja ylistressaantuneena joutuisin sairaalaan.

Uskon vakaasti, ettei suomalaisten toiveiden toteuttaminen tule aiheuttamaan merkittäviä ongelmia ruokakauppiaille. Epäterveellisten elintarvikkeiden tarjonta vähenee, mutta tilalle tulee korvaavia terveellisempiä tuotteita. Tämä on todettu niissä maissa, joissa on jo toteutettu epäterveellisten elintarvikkeiden verottamista ja markkinoinnin rajoittamista. Jo ennen kuin määräykset olivat tulleet voimaan, ruoka- ja juomatehtaat kehittivät terveellisempiä vaihtoehtoja, joita verotus ja rajoitukset eivät koskeneet.

Lopputuloksena on, että verotuksen ja rajoitusten hyödyllisenä seurauksena ruokakaupan ”pyramidin” laajasta yläpalkista valuu tuotteita alempiin kerroksiin. Ihmiset ostavat edelleen ruokakaupasta saman verran kuin aiemmin, mutta ruokakorin elintarvikkeista suurempi osa on terveellisiä. Kauppiaskin on tyytyväinen, kun kauppa käy entiseen malliin.

 

Kaupan tuotteiden arviointi

Hyllymetrin käyttö perustuu siihen yksinkertaiseen tosiasiaan, että kauppias pitää esillä vain sellaisia tuotteita, joita ostetaan. Jos tuotetta ei osteta, se poistetaan hyllystä ja tilalle asetetaan niitä, jotka menevät kaupaksi. Näin ”hyllymetri-indeksi” antaa likimääräisen kuvan siitä, paljonko kutakin tuotetta kaupasta ostetaan.

En kehdannut hääriä ruokakupassa mittanauha käsissä. Mittasin kotona kirjahyllyssä metrin leveyden ja harjoittelin asettamaan levitetyt käteni siihen asentoon. Ruokakaupassa arvioin hyllymetrejä käsimittani avulla. Se ei luonnollisesti ole eksaktia tutkimusta, mutta tässä ei ollut tarpeen tietää tarkkoja metrimääriä. Oleellista oli eri tuotteiden vertailu. Koska käytin samaa arviointia sekä terveellisiin että epäterveellisiin tuotteisiin, samat epätarkkuudet koskivat molempia ryhmiä. Silloin niiden keskinäinen vertailu antaa riittävän yleiskuvan tuotevalikoimasta.

Tutkin ne hyllyt, joissa myydään virallisessa ruokapyramidissa mainittuja tuotteita. En kuitenkaan ottanut mukaan säilykepurkkeja, joiden arviointi osoittautui liian hankalaksi. Sivuutin kokonaan erilaisten kastikkeiden, mausteiden ja vastaavien hyllyt.

Pakastealtaiden kohdalla muutin mielessäni esillä olevat tuotemäärät hyllymetreiksi.