Pikaruokien läpivalaisu – rumalta näyttää

USA:ssa laajan Direct-tutkimuksen mukaan yli kaksi kertaa viikossa pikaruokaravintolassa poikkeavilla on 4,5 kg enemmän painoa ja kaksi kertaa useammin häiriöitä sokeriaineenvaihdunnassa (1).

Britanniassa tutkijat analysoivat 27 ravintolassa yli 13 000 ateriasta saadut kalorit. Energiaa tuli keskimäärin 977 kcal, mutta burger ja fries/chip -ravintoloissa 1171 kcal (2)

Suomessa pikaruokaloissa lounastavilla energiaa kertyi keskimäärin 325 kilokaloria enemmän kuin työmaaruokaloissa (3).

Edellä kerrotut esimerkit eivät ole mitenkään yllättäviä, sillä pikaruoat ovat kaukana terveellisestä.

Ongelma 1: Energiatiheys

Ruokien energiatiheys – montako kilokaloria 100 grammassa – vaikuttaa ratkaisevalla tavalla syötyjen kaloreiden määrään. Tulemme kylläiseksi, kun mahalaukussa on riittävä määrä ruokaa. Mahamme ei tajua mitään siitä, montako kilokaloria sinne saapuvassa ruuassa on

Kuvassa vertaillaan aterioiden energiatiheyksiä. Syömiskokeista tiedetään, että kun aterioissa on keskimäärin 120 – 130 kilokaloria sataa grammaa kohden (4), normaali nälän tyydyttäminen antaa sopivasti kaloreita. Paino ei nouse eikä laske. Kun aterian energiatiheys on toistuvasti yli 150 kcal 100 grammassa, tulee liikaa kaloreita, jotka jäävät elimistöön.

Tavallisesti tulemme sopivan kylläisiksi, kun mahassa on 300 – 400 grammaa ruokaa. Katsotaan, paljonko 350 grammaa erilaisia aterioita, Fineli.fi tietokannan mukaan sisältää kaloreita:

• suomalainen perusruoka ja valtaosa ruokakaupan eineshyllyn tuotteista 385 – 470 kcal
• pizzat 660 – 820 kcal
• hampurilaisateriat 1020 – 1100 kcal

Perusruokaan verrattuna pitsasta tulee 1,7 kertaa enemmän ja hampurilaisateriasta kaksi kertaa enemmän kaloreita.

Jos pizza tai hampurilaisateria on kooltaan pienempi, se ei kokonaiskaloreiden kannalta välttämättä auta. Kun mahalaukkuun tulee vähemmän ruokaa, kylläisyys jää vajaaksi, mikä johtaa tiheämpiin tai isompiin välipaloihin.

Suuren energiatiheyden ohella pikaruokiin liittyy muitakin ongelmia.

Ongelma 2: Ei mahdollisuutta lautasmalliin

Ruokakaupan valmisruokahyllyn tuotteista energiatihein on pyttipannu, jonka 190 kcal/100 g yltää vähäkalorisempien pizzojen tasolle. Pyttipannulla on kuitenkin huomattava etu puolellaan: sen kohdalla voidaan yksinkertaisella tavalla vähentää kaloreita lautasmallin avulla.

Kuvassa on esimerkki lautasesta, jossa on puolet kaupan pyttipannun annoksesta ja toisessa puoliskossa vähäkalorisia kasvikunnan tuotteita. Jos olisin latonut koko 300 g pyttipannu-annoksen lautaselle ja syönyt sen, sisään olisi mennyt 570 kcal. Lautasmallin avulla tulen yhtä kylläiseksi 335 kilokalorilla. Lautasmalli muuttaa aterian muutenkin terveellisemmäksi – vähemmän suolaa, enemmän kuituja.

Pitsojen ja hampurilaistuotteiden suuri puute on, ettei ole mitään luontevaa tapaa muuttaa annosta terveellisemmäksi. Lautaselta syötävien pitsojen kohdalla olisi teoriassa mahdollista puolittaa pitsa ja latoa toiseen puoliskoon kasviksia, mutta en ole missään nähnyt sellaista. Hampurilaistuotteiden kohdalla ei lainkaan voida toteuttaa lautasmallia, koska lautasia ei ole.

Ongelma 3: Leluja lapsille

Kaikkein tuomittavinta hampurilaisravintoloiden toiminnassa on leluilla houkutella lapsia epäterveellisten ruokien ystäviksi.

Lapsi voi vuoden aikana käydä kymmeniä kertoja hampurilaisravintolassa. Jokaisella kerralla pienokainen saa mieluisan lelun ja samalla maistelee hampurilaisten ja ranskalaisten makuja ja aromeja.

Leluja ei tietenkään jaeta siksi, että lapsia halutaan ilahduttaa. Kyse on hampurilaisketjujen harkitusta ja kyynisestä bisneksestä.

Ostin McDonaldsista lasten aterian hintaan 4,95. Värikkääseen paperikassiin sijoitettiin pieni kokis, pienet ranskalaiset ja hampurilainen. Annoksesta ei löydy mitään terveellistä. Kuituja niukasti, vitamiineja vähän, suolaa runsaasti, paljon kaloreita. Ei lainkaan kasviksia eikä hedelmiä.

Mukana oli Pokemon pahvilaatikko, josta löytyi neljä värikästä korttia, sininen muovihäkkyrä ja pyöreä värikäs pahvikiekko. Laatikon tekstissä kerrotaan 13 kielellä ”Tämä lelu sopii yli 3-vuotiaille lapsille”.

Mieluisten lelujen avulla lasten pieniä aivoja manipuloidaan tykkäämään epäterveellisten pikaruokien mausta ja aromeista. Alaikäiset lapset houkutellaan hampurilais-koukkuun. Kärttämään vanhemmiltaan hampurilaisravintoloihin menoa, ja ajan mittaan haluamaan juuri näitä tuotteita siinä määrin, että he vielä aikuisenakin haluavat syödä hampurilaisravintoloissa.

Nettitietojen mukaan 120 maassa toimiva McDonalds jakaa maailman lapsille 1,5 miljardia lelua vuodessa (5). Muut hampurilaisketjut – myös suurin suomalainen Hesburger –  noudattavat samaa strategiaa lisätäkseen myyntiä.

Lopuksi

Mikään pikaruoka ei ole erityisen terveellistä, mutta tässä joukossa hampurilaisravintoloiden tuotteet ovat haitallisimmat. Hyvin energiatiheitä, terveellistä tuskin lainkaan, ja haittaa korostaa törkeä lelujen jakaminen lapsille.

Hampurilaisravintolat ovat omalta osaltaan olleet muuttamassa lasten syömistottumuksia siihen suuntaan, että nyt Suomessa on lihavia lapsia kolme kertaa enemmän kuin muutama vuosikymmen sitten.

Mitä Suomessa voitaisiin tehdä?

Chilessä jo kymmenen vuotta sitten hampurilaisketjuja kiellettiin liittämästä leluja lasten aterioiden yhteyteen. Suomessakin tämä voisi helposti toteutua, sillä pari vuotta sitten tehdyn väestökyselyn mukaan 60 prosenttia suomalaisista kannattaa kieltoa. Vain 20 prosenttia vastustaa sitä.

Toinen mahdollisuus on kieltää epäterveellisten elintarvikkeiden mainostaminen lapsille, jota joissakin maissa jo on toteutettu (6).

Pari vuotta sitten Suomessa istui arvovaltainen tutkijaryhmä, joka selvitti epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia lapsille (7). Sen työssä keskityttiin etenkin internetissä tapahtuvaan markkinointiin, koska valtaosa lapsiin kohdistuvasta ruokavaikuttamisesta tapahtuu siellä.

Tutkijaryhmä arvioi, etteivät pelkästään pienet lapset tarvitse suojaa, vaan kaikille alle 18-vuotiaille suunnattua epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia tulee rajoittaa. Tähän löytyy hyvät perustelut. Eihän teini-ikäisille markkinoidut pikaruuat ole yhtään sen terveellisempää kuin edellä mainitut lasten ateriat.

Terve Paino yhdistys halua vaikuttaa, että epätervellisten pikaruokien markkinointi lapsille ja lelut niiden yhteyessä kielletään. Jos kannatat näitä, liity yhdistyksen jäseneksi.

Lähteitä

1. Stender S, Dyerberg J, Astrup A. Fast food: unfriendly and unhealthy. Int J Obes 2007;31:887-90.
2. Robinson E, Jones A, Whitelock V ym. (Over)eating out as a major UK restaurant chains: observational study of energy content of main meals. BMJ 2018;363:K4982
3. Roberts SB, Das SK,Suen VMM ym. Measured energy content of frequently purchased restaurant meals: multi-country cross-sectional study. BMJ 2018;363:k4864.
4. Mustajoki P. Vähennä kaloreita ilman dieettiä. Duodecim 2019.
5. https://www.qualitylogoproducts.com/blog/history-mcdonalds-toys/
6. Taillie LS, Busey E, Stolze M ym. Governmental policies to reduce unhealthy foodmarketing to  Nutr Rev 2019;77:787-816.
7. Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille ja nuorille. Tilanne Suomessa ja pelisääntöjä markkinoinnin säätelyyn. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:57. Netissä.