Missä määrin herkuttelu on vaarallista?

Otsikon kysymys oli viestissä, jonka sain eräältä perheenäidiltä. Hän kertoo rakastavansa leipomista ja viihdyttää vieraitaan herkuilla ja leivoksilla. Harvemmin kuin kerran kuussa hän piipahtaa syömään hampurilaisen tai tilaa kotiin pitsaa.

”Meistä ei kukaan perheessämme ole lihavia ja perus arkiruokamme on hyvin tavallista kotiruokaa, terveellistä, puhdasta ja monipuolista. Minuun on kuitenkin jostain iskostunut sairauksien pelko ja pelkään herkuttelun epäterveellisyyttä. Aina puhutaan terveellisestä ruokavaliosta kakkostyypin diabeteksen ja sydän ja verisuonitautien ehkäisyssä. En kuitenkaan ole koskaan saanut selkeää vastausta siihen mikä on liikaa. Pitääkö ruokavalion olla 100% täydellinen kärvistelty malli vai riittääkö, että 80-90% ruokailusta on kunnossa?”

Perhettä voi onnitella siitä, että he ovat löytäneet sopivan tasapainon herkuttelun ja perusruuan kanssa.

Ruokapyramidi antaa luvan herkutella

Voimassa olevassa vuoden 2014 ravitsemussuosituksessa esitetään ruokapyramidi, jonka huipussa on ”sattumiksi” nimitettyjä elintarvikkeita. Ne ovat perheenemännän mainitsemia herkkuja.

Ruokapyramidista puhuttaessa tuodaan tavallisesti esille vain perusruokia kuvaavien kerrosten terveellisyys. Myös pyramidin huipusta pitäisi puhua. Huipulla olevia elintarvikkeita ei ole sijoitettu mihinkään ”kiellettyjen ruokien” listaan, vaan ne esitetään terveellisen ruokavalion osana.

Pyramidin rakentajia voi onnitella järkevästä ratkaisusta. Herkut eivät ole terveyden kannalta välttämättömiä, mutta ne saattavat auttaa ylläpitämään terveellisiä ruokatottumuksia.

Pyramidi kannustaa joustavaan syömiseen. Valtaosa syömisestä on terveellistä, mutta silloin tällöin herkutellaan.

Joustava syöminen on hyvin yleistä suomalaisilla, jotka ovat koko ikänsä pysyneet normaalipainoisina (1). Tästä voidaan päätellä, että ajoittanen herkuttelu ei mitenkään estä painonhallintaa. On jopa mahdollista, että joustavuus on auttanut ihmisiä pysymään terveellisessä painossa.

Herkuttomasta elämästä puuttuu jotain oleellista. Lainaan vielä herkuttelevaa perheenäitiä: ”Leipomista rakastavana tuntisin elämäni merkityksettömäksi, jos pitäisi koko ajan syödä 100% terveellisesti”.

Joustava syöminen on yleistä myös onnistuneilla laihduttajilla, heillä jotka ovat laihtuneet reilusti ja kyenneet pitämään saavutetun tuloksen. He ovat korjanneet aikaisempia syömistottumuksiaan melkoisesti, mutta syövät etenkin viikonloppuisin ja lomilla vapaammin (2). Ehkä he ovat onnistuneet juuri siksi, että ovat jättäneet elämäänsä sopivassa määrin herkuttelua. Blogi-sivullani viime syksynä kerroin terveellisillä ruokavalinnoilla 37 kiloa laihtuneesta miehestä, joka kerran viikossa nautiskelee syömällä yhden suklaapatukan.

Mikä on ruokaa ja mikä ei-ruokaa?

Ruokaa on se, jota nautimme aamupalaksi, lounaaksi ja päivälliseksi. Sitä ovat myös välipalaksi nautitut hedelmät, leivät jne, joiden avulla nälkä hoidetaan aterioiden välillä.

Jokaisen pitäisi huolehtia, että ruokapyramidin kärki pysyy sopivan pienenä. Siksi herkutteluun tarkoitettuja elintarvikkeita ei tulisi ajatella ruokana.

Useimmiten ei-ruokien erottaminen ruuista on helppoa. Aloitan niiden esittelyn yksinkertaisemmasta päästä. Sata grammaa sokeria vesilitraan liuotettuna ei ole ruokaa. Sokeripitoisista juomista tulevien ylimääräisten kaloreiden ei pitäisi kuulua päivittäisen ravitsemuksen rutiineihin. Ne ovat herkuttelupuolen tavaraa.

Suklaa, makeiset, keksit, viinerit, munkit jne. ovat myös selkeä tapaus. Ne ovat kaloripitoisia autuuden piste -elintarvikkeita, jotka on suunniteltu tuottamaan maksimaalista mielihyvää. Ihanteellisia herkutteluun, mutta eivät missään tapauksessa ruokaa.

Jos erittäin tiheisiin kaloreihin lisätään epäterveellistä suolaa, se ei tee elintarvikkeesta ruokaa. Tarkastelen supermarkettini perunalastu-, juustopallo-, nacho- ym. hyllyjä. Tyynyn kokoiset pussit sisältävät kaloreita kahden tavallisen aterian edestä. Siitä huolimatta niitä ei pidä ajatella ruokana vaan pyramidin kärjen herkuttelutuotteina.

Entä hampurilaistuotteet ja pitsat, joissa on kaloreita paljon enemmän kuin suomalaisissa perusruuissa. Perheenäitimme on viisaasti luokitellut ne harvoin syötäviksi herkutteluelintarvikkeiksi. Myös onnistuneet laihduttajat olivat tehneet radikaaleja muutoksia erityisesti pikaruokien kohdalla. Suurin osa oli syönyt pikaruokaa vähintään kerran viikossa ennen laihduttamista. Sen jälkeen yli 80 prosenttia kertoi käyvänsä pikaruokalassa harvemmin kuin kerran kuukaudessa.

Ruokakolmion pieneen kärkiosaan ei ole ollut mahdollista sijoittaa kaikkia herkutteluun tarkoitettuja elintarvikkeita. Mukaan on joka tapauksessa saatu mahtumaan pitsaslicen näköinen tuote. Jos sinulla on paino-ongelmia, sijoita mielessäsi sinne myös hampurilaistuotteet.

 

Lähdekirjallisuutta

1. Joki A, Mäkelä J, Fogelholm M. Permissive flexibility in successful lifelong weight management: A qualitative study among Finnish men and women. Appetite 2017;116: 157-63.
2. Soini S, Mustajoki P, Eriksson J. Weight loss methods and changes in eating habits among successful weight losers. Ann Med 2016;48:76-82.