Kuva esittää Miss Suomen painoindeksin heilahteluja vuodesta 1952 lähtien. Kaaviossa punainen viiva näyttää normaalipainon alarajan 18,5. Normaalin painoindeksin yläraja 25 ei mahdu kuvaan, se sijaitsee kaukana kaavion yläpuolella.
Painoindeksikäyrä alkaa Armi Kuuselasta, joka oli reilusti normaalipainon alueella. 1950-luvulla oli heilahtelua, mutta enemmistö on selvästi punaisen viivan yläpuolella.
Ensimmäinen selvästi alipainoinen missi ilmaantui 1969.
Pian seurasi yli kahdenkymmenen vuoden jakso, jonka aikana kaikki missit yhtä lukuun ottamatta olivat alipainoisia. Tuo yksi oli Tanja Vienonen, jonka painoindeksi oli aivan normaalipainon rajalla. Alin painoindeksi oli Tarja Smuran 16,7, joka teinitytöllä johtaisi anoreksiatutkimuksiin.
Missien laihuuskausi oli globaali ilmiö. Vuonna 1952 Miss Universum -kisan voittaneen Armin painoindeksi oli 20,5. Toisella miss universum-missillämme Anne Pohtamolla vuonna 1975 se oli 17,5. Jos 173 sentin pituinen Pohtamo olisi ollut Armin painoindeksissä, hän olisi 53 kilon sijasta painanut 61 kiloa.
1990-luvun lopulla missit palasivat normaalialueelle. Tällä vuosituhannella vain neljän missin paino on ollut viivan alapuolella. Heidän vastapainonaan monet ovat olleet turvallisesti 19:n yläpuolella. Joukon korkein painoindeksi oli Ninni Laaksosen 20,5, sama kuin Armin.
Laihuuden ihanne
”Moi! Eli oon 14-v tyttö ja oon 173/58-59 ja haluisin laihtuu 🙁 vihaan mun kehoo ja jalkoi.”
Pari viikkoa sitten Suomi24 -sivulle kirjoittaneen tytön painoindeksi on 19, mutta hän kertoo haluavansa seitsemän kiloa alempaan painoon. Siinä painossa hänellä olisi 70-luvun missiemme vartalo, painoindeksi 17,4.
Lapsena tytöt leikkivät hoikilla nukeilla, joista suosituin on hirvittävän laiha Barbie. Myöhemmin he ihailevat alipainoisten huippumallien kuvia ja saavat laihan vartalon mallia vaateliikkeiden riutuneilta mallinukeilta (1,2). Menneinä vuosikymmeninä Miss Suomi -kilpailut olivat mukana ylläpitämässä alipainoista kauneusihannetta.
Ei ole yllättävää, että normaalipainoiset tytöt ja nuoret naiset ovat usein tyytymättömiä kehoonsa (3). Osa heistä luisuu laihuushäiriöön, anoreksiaan, joka on hengenvaarallinen sairaus.
Edellä mainittu tyttö kertoo dieetistään: aamulla ja illalla ei mitään, lounaaksi riisikakku, välipalaksi keitettyä vettä, ”päivälliseksi syön jotenki”. Hän pyytää ”vinkkei mite laihtuu ja mite skipata aterioita, ettei vanhemmat huomais”.
Ei enää alipainoisia missejä
Miss Suomen painoindeksikäyrässä nähdään selvät trendit parinkymmenen vuoden välein: normaalipaino – alipaino – normaalipaino. Nykyinen normaalipainon jakso alkoi 20 vuotta sitten. Onko edessä jälleen alipainoisten missien vuoro?
Business Insiderin sivuilla on artikkeli The evolution of Miss Universe winners’ body types from 1952 to now. Siinä on kuva maailman kauneimpien naisten painoideksin muutoksista Armi Kuuselasta vuoteen 2015.
Miss Universum -kaunottarien laihat vuodet olivat suunnilleen samaan aikaan kuin Suomessa. Vuosisadan vaihteen molemmin puolin monet heistä olivat normaalipainoisia. Viimeinen normaali painoindeksi oli vuonna 2010. Sen jälkeen kaikki Universum-missit ovat olleet alipainoisia.
Muodin virtaukset saapuvat tänne Euroopan koilliskolkkaan suuresta maailmasta. Suomessakin missien painoindeksikäyrä käväisi tämän vuosikymmenen alussa pari kertaa alipainossa, mutta ilahduttavasti kolmena viimeisenä vuotena missimme ovat olleet selvästi normaalipainon alueella.
Toivottavasti tämä viittaa siihen, että Suomi noudattaa omaa itsenäistä linjaa, ja tästä lähtien Miss Suomi -kilpailuissa kauneimmaksi valitaan normaalipainoisia kaunottaria.
Syyskuun 29. päivänä ex-missi Jonna Ziprus, fitness-guru Jutta Gustafsberg, Jounin kyläkaupan toimitusjohtaja Michele ”Minttu” Murphy-Kaulanen, valokuvaaja Nadi Hammouda ja toimittaja Rita Tainola päättävät kuka on Suomen kaunein. Heillä on hyvät mahdollisuudet valita jälleen normaalipainoinen missi, sillä suurimmalla osalla Miss Suomi 2018 finalisteista painoindeksi on terveellä alueella.
Ehkä jo ensi vuonna Miss Suomi kisan järjestäjät ilmoittavat, että mukaan voivat ilmoittautua vain normaalipainoiset naiset.
PS. Miss Suomeksi valittiin normaalipainoinen Alina Voronkova, jonka painoindeksi on 20,1. Suomi noudattaa hienosti omaa linjaansa!
Kirjallisuutta
- Robinson E, Aveyard P. Emaciated mannequins: a study of mannequin body size in high street fashion stores. J Eeat Disord 2017;5:13 (lue atrtikkeli)
- Rintala M, Mustajoki P. Could mannequins menstruate? Brit Med J 1992;305:1575-6. (lue artikkkeli)
- Kärkkäinen, U, Dadi Y, Keski-Rahkonen A. Nuoren naisen ihannepaino – sosiokulttuurisia ja terveydellisiä näkökohtia. Duodecim 2015;131:55-61. (lue artikkeli)
https://www.
nytimes.com/2018/09/29/sunday-review/cornell-food-scientist-wansink-misconduct
Hei
Tämä kuuluisi aiempiin yhteyksiin, mutta ne ovat kommentoinnilta suljettuja.
Usein ja laajasti (tässäkin blogissa) siteeraamasi Wansink sai mennä. Ei ainoastaan tiedevilpistä, vaan sarjavilpistelijänä. Lähes 15 julkaisua on vedetty takaisin, ja vielä enemmän on korjailtu ja paikkailtu jälkikäteen. Viimeisen vuoden aikana.
Koska luottamus kaikkeen, mitä hän koskenut, on samalla mennyt, olisi tämä hyvä huomioida blogissa. Red flag hänen sitaatteihinsa, sort of. Blogin lukijan täytyy voida arvioida tätä taustaa vasten.
Huomasin, että Borg yritti sinua varoittaa helmikuussa linkkien kera. Et tainnut lukea niitä, koska vastauksesi hänelle
”…vaikutukset eivät ole Wansinkin tulosten varassa, vaan ne on todettu lukuisien eri tutkijoiden tekemissä kokeissa.”27.2.18
On sama muotoilu mitä Wansink käytti 7-8 kertaa puolustaessaan epäselvyyksiään. Okei, raw data hukassa, laskut pielessä, pyöristysvirheitä, 10 vuotiaat koululaiset olivatkin 5 vuotiaita esikoululaisia….
Ei hätää, tutkimuksen johtopäätökset eivät tästä muutu, ja muut saavat samoja tuloksia.
Haloo, eikö silloin olisi helpompaa olla väärentämättä? Tämä ei ole mikään riviproffa vaan USDA ravitsemussuosituksia laatimassa ja smart lunchroom kouluille suunnittelemassa ollut tiedejulkimo.
Tähän onnettomaan tarinaan sopii vanha maallinen viisaus keskiaikaiselta munkilta:
Ei auta, jos osut nuolella sata kertaa pilkkaan; jos kerran ammut ohi, siitä sinut muistetaan.
Jr
Brian Wansinkin tutkimustyön väärinkäytösten paljastuminen on todella surullista luettavaa. Kun asia tuli tietooni, olen luonnollisesti lopettanut käyttämästä hänen tutkimuksiaan tiedon lähteenä.
Viimeisen kerran olen viitannut Wansinkin tutkimuksiin helmikuussa. Ennen sitä olen viitannut johonkin hänen tutkimukseensa viidessä blogikirjoituksessa. En ole lähtenyt jälkikäteen näitä artikkeleita korjaamaan, koska esittämäni asia vahvistettu muidenkin tutkijoiden tuloksilla. Yleensäkin on hyvä periaate, että ainoastaan yhden tutkimuksen/tutkijan tuloksia ei vastaanoteta lopullisena totuutena. Vasta kun toinen tutkijaryhmän vahvistaa tuloksen, se otetaan vakavasti