Jokin aika sitten sain tällaista kritiikkiä: ”Miksei Mustajoki ole puhunut liikunnasta mitään? Miksi hän jatkuvasti paasaa ravinnosta, lihottavasta ruuasta?”
Erkaannuttuaan apinoiden linjasta ihmissuku kehittyi vähitellen tehokkaaksi kävelijäksi. Luonnon antimista ruokaa etsivät esi-isämme ja -äitimme kävelivät melkein joka päivä 9 -15 kilometriä päivässä (1,2). Liikkuessaan he usein kantoivat lapsia ja ruokaa. Kuva yllä on kirjahyllyni teoksesta, joka kertoo metsästäjä-keräilijöistä (3).
Olemme energian säästäjiä
Koska ravintoa oli usein niukasti, ihmisestä kehittyi myös tehokas energian säästäjä. Meissä vaikuttaa voimakas vaisto välttää liikkumista ja muuta lihastyötä aina kun se on mahdollista. Jalan liikkuessa valitsemme vaistomaisesti lyhimmän reitin. Jos puistotien kulmaukseen on ilmestynyt oikopolku, tietä pitkin kulkeminen vaatii erityistä mentaalista ponnistelua.
Viime vuosisadan jälkipuoliskolta lähtien olemme kiitollisina ottaneet vastaan suuren määrän keksintöjä, joka ovat vähentäneet energiankulutustamme. Suomessa henkilöautoja on nyt tuhat kertaa enemmän kuin vuonna 1950. Pesukoneet, astianpesukoneet, keittiökoneet. Lukemattomat muut työt – jopa metsän puiden kaataminen – tehdään istuvallaan kevyitä säätölaitteita liikutellen.
Energiansäästövietin 2000-luvun ikoniksi voidaan nostaa rullalaukut, jotka nopeasti levisivät kaiken kansan keskuuteen. Kadulla näkee enää harvoin ketään, joka kantaa laukkuaan. Viettimme hyrisee tyytyväisenä, kun melkein kaikki suomalaiset sen enempää ajattelematta säästävät energiaa kevyesti kulkevilla laukuillaan.
Energiaa säästävä vietti ilmenee aivan naurettavan pienessäkin mittakaavassa. Otimme mieluusti käyttöön kaukosäätimet. Sohvalla istuessa vaihtelemme TV:n kanavia tyytyväisinä siitä, ettei tarvitse käyttää lihaksia takapuolen nostamiseen mukavalta istuimelta ja ottaa muutamaa askelta laitteen luo.
Energiansäästövietti on tuottanut sanastoomme aivan erityisen ilmauksen. Nimitämme lihasten käyttöä vaivaksi. Elämää helpottavat siunatut koneet ja laitteet säästävät meidät vaivalloiselta lihastyöltä.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan vaiva-sanan merkitykset ovat: ”jhk liittyvästä rasituksesta, vaivannäkö, riesa, vastus, harmi, kiusa”. Vältämme vaivaa, riesaa ja harmia, kun hommat ovat siirtyneet koneille, annamme rullien keventää kantamuksiamme ja sohvalla pelkillä sormenliikkeillä valitsemme ohjelmia.
Kaikki kivikauden lihastyö ei tähdännyt ravinnon saantiin. Metsästäjä-keräilijätkin kisailivat keskenään. Evoluutio lienee suosinut kisailuviettiä siksi, että se vahvistaa sosiaalisia suhteita ja lapsilla kehittää motorisia taitoja.
Tämäkin liikkumismuoto on vähenemään päin. Kivikauden tuntija Daniel Lieberman kirjoittaa (2), miten osa urheilemisesta on ulkoistettu teollisuudelle. Katselemme muiden kisailua istualtamme TV:stä. Monien kohdalla istumakisailu tietokoneen äärellä on korvannut liikkumisleikit.
Olemme energian etsijöitä
Ihmisen elimistö ja aineenvaihdunta trimmaantuivat toimimaan moitteettomasti piiiiitkänä ajanjaksona, jolloin Homo sapiens käytti tuntikaupalla lihaksiaan joka päivä. Ei ole mitenkään yllättävää, että koneisto yskähtelee, kun istumme valtaosan päivästä.
En lähde tässä kertaamaan, miten hyödyllistä liikkuminen on mielelle, unelle ja terveydelle. Käykää UKK-instituutin sivuilla perehtymässä.
Sen sijaan on syytä vertailla liikkumista ja ravintoa, kahta terveyden peruspilaria, joiden vinksahtaminen vinoon suuntaan on aiheuttanut maailmanlaajuisen lihomisepidemian ja siihen liittyvän sairauksien suman.
Molempien taustalla vaikuttavat geenien ohjaamat ominaisuudet, jotka eivät pärjää yhteiskunnassamme tapahtuneiden nopeiden muutosten kanssa. Edellä olen kertonut, miten energian säästäjäksi kehittynyt elimistömme ohjaa meitä passiivisuuteen.
Aivan vastaavalla tavalla elimistömme on kehittynyt tehokkaaksi energian etsijäksi. Tästä aiheesta olen kirjoittanut monissa blogi-kirjoituksissani (4). Vaistomme asettaa etusijalle energiatiheät ja maittavat elintarvikkeet. Nykyisessä runsastuneessa ruokamaailmassa tämä ominaisuus ohjaa meidät syömään ja juomaan liikaa kaloreita.
Ihmiskunta on tullut tilanteeseen, jossa kapitalistinen vapaa markkinatalous on tuottanut tavattoman määrän energiaa säästäviä keksintöjä ja runsaasti tuotteita, joista tulee liikaa energiaa. Näistä johtuvat ylimääräiset kalorit ovat aiheuttaneet ihmisten lihomisen ja sairastumisen. Sen vuoksi monissa maissa on mietitty keinoja, miten ihmisten energiatasapaino ja terveys saataisiin palautettua.
Missään maassa ei ole ryhdytty rajoittamaan energiaa säästävien keksintöjen käyttöä. Pesukoneille, rullalaukuille, kaukosäätimille jne jne ei ole säädetty haittaveroja. Vähäistä lihasten käyttöä on vaikea verottaa.
Sen sijaan liiallista energian saantia on yksinkertaista vähentää valtiovallan toimenpitein. Sokeripitoiset juomat, makeiset, keksit, perunalastut, hampurilaistuotteet jne. ovat hyviä verotuksen ja rajoitusten kohteita, koska ne ovat sekä tarpeettomia että haitallisia. Haittaveroja ja rajoituksia on jo toteutettu monissa maissa. Ne vaikuttavat odotetulla tavalla, kohteena olevien haitallisten elintarvikkeiden kulutus vähenee.
***
Riittävä liikkuminen on mitä parhainta terveydelle, mutta on hyvin vaikeaa löytää keinoja lisätä ihmisten liikkumista. Sen sijaan liiallista energian saantia on mahdollista vähentää yhteiskunnan laatimilla laeilla ja muilla säädöksillä. Siksi Mustajoki ”jatkuvasti paasaa ravinnosta”. Kysymys on suomalaisten terveydestä. Ylipainon aiheuttamia sairauksia voidaan ehkäistä poliittisilla päätöksillä.
Olen ollut mukana perustamassa Terve Paino -yhdistystä. Emme tavoittele itsellemme aineellisia etuja. Haluamme vähentää ylipainoa Suomessa, jotta lapsilla ja aikuisilla olisi paremmat mahdollisuudet terveeseen hyvään elämään.
Yhdistys ajaa maahan tuntuvaa haittaveroa runsaasti sokeria sisältäville tuotteille ja lakia, joka kieltää epäterveellisten ruokien markkinoinnin lapsille.
Jos olet huolissasi lastesi tai lastenlastesi terveydestä, liittymällä jäseneksi voit vaikuttaa.
Kirjallisuutta
- Lieberman DE. Is exercise really medicine? An evolutionary perspective. Curr Sports Med Rep 2015;14:313-9.
- Lieberman Daniel. The Story of the human body. Penguin books 2013
- Panter-Brick C, Layton RH, Rowley-Conwy R. Hunter Gatherers. An interdisciplinary Perspective. Cambridge University Press 2001.
- Blogikirjoituksia, jotka kertovat epäterveelliseksi muuttuneesta ruokamaailmasta ja sen tuottamista ylimääräisistä kaloreista:
Lihavuusepidemian sylttytehtaalla
Kivikauden menestyjät – globaalin kokeen häviäjiä
Leluilla lihavaksi?
Kaikki syövät isoista annoksista enemmän – miksi?
Hedelmät voittavat hedelmämehut 6 – 0
See-food (näköruoka) houkuttelee syömään
Muuttuuko ruokatarjonta yhä lihottavammaksi?
Hyvä kirjoitus. Moni nuorempaan sukupolveen kuuluva on luopunut autosta, joskin ilmastosyistä, toivotaan että se suuntaus lisääntyisi. Asiat ovat usein yksinkertaisia ja ymmärrettäviä, kun joku toinen pukee ne ensin sanoiksi. Voisi olla hyvä, jos kirjoittaisit tai joku muu kirjoittaisi auki sen, missä kaikessa tosiaan voisimme palata ajassa taaksepäin ja käyttää kehoamme hyötyliikunnan suuntaan, ja kansana ehkä hoikistua. Kaukosäädintä en itse ole edes pannut merkille, mutta päällä istuttavat ruohonleikkurit, perämoottorit, sähkövatkaimet, tiskikoneet jne jne. ovat vähentäneet omaa energiankulutustamme ja lisänneet kulutusta kaupallisen energian muodossa. Siivouskin ostetaan kodeissa usein ulkopuolelta, ettei tarvitse nähdä tuota ”vaivaa”. Kiitos, tämä oli herättävä kirjoitus tutusta asiasta uudesta näkökulmasta.