Hampurilaisia ja pizzoja ostaneiden kotitalouksien määrä kaksinkertaistui vuosien 1995 – 2012 välillä (1). Pikaruokien suosio näyttää edelleen kasvavan.
Matkailu- ja ravintola-alan elinkeinojärjestö MaRa arvioi alan yritysten liikevaihdon kasvavan tänä vuonna 5,2 prosenttia. Kasvu on ollut ripeää erityisesti pikaruokaravintoloissa, joiden myynti kasvoi tammi–maaliskuussa 7,1 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna (2). Nousu selittyy pääasiassa pikaruokaravintoloiden määrän kasvulla. Hesburger suunnittelee tänä vuonna avaavansa 30 uutta ravintolaa (3).
Energiatiheistä ruuista tulee enemmän kaloreita
Energiatiheys ilmoittaa, montako kilokaloria on 100 grammassa ruokaa. Kuvassa on esimerkkejä ruokakaupan valmisaterioiden ja erilaisten pikaruokien energiatiheydestä. Tiedot olen poiminut ruokapakkauksista ja pikaruokia myyvien yritysten nettisivuilta. Hesburger ja McDonalds antavat hieman erilaisia lukuja, joista käytän keskiarvoa. Pizzojen tiheydet ovat Kotipizzan sivuilta.
Kuvassa on vihreä katkoviiva energiatiheyden 150 kcal/100 grammaa kohdalla. Tämä raja on saatu syömiskokeissa, joissa testihenkilöt ovat popsineet erilaisen energiatiheyden aterioita (4). Kun niiden energiatiheys ylittää 150 rajan, kaloreiden ylimäärä nostaa ajan mittaan painoa. Tämä johtuu siitä, että syödessä kylläisyys mahassa syntyy ruuan määrästä. Mahalaukkumme ei valitettavasti ymmärrä mitään kaloreista. Silloin kun ”mahalaukullisessa” on energiatiheää ruokaa, kaloreita tulee enemmän.
Hampurilaispaikoissa löytyy myös salaattiannoksia. Hesburgerin kanasalaatin tiheys on hyvin alhainen 70 kcal/100 g ja burgersalaattikin on katkoviivan alla. McDonaldsin Asian Som Tam salaatti on viivalla ja Caribbean hieman ylittää sen. En löytänyt tietoja salaattiannosten osuudesta kokonaismyynnistä, mutta kokemukseni mukaan niitä ostavat ovat hampurilaisravintoloissa selvänä vähemmistönä.
Oletetaan että tulet kylläiseksi, kun mahassasi on 350 grammaa ruokaa. Kuvan aterioista tässä ruokamäärässä on kaloreita:
- Lihapullat perunamuusilla 550 kilokaloria
- Subway kananrinta 560 kilokaloria
- Hampurilainen+ranskalaiset 960 kilokaloria
- Pizza Mexicana 850 kilokaloria
Ehkä on syytä mainita, että mahalaukullinen suosittua Saarioisten roiskeläppä-pizzaa sisältäisi 840 kilokaloria.
Mahaan niellyt kalorit siirtyvät suoleen ja sieltä ne imeytyvät verenkiertoon käytettäväksi elimistön tarpeisiin. Jos energiaa tulee enemmän kuin kehomme tarvitsee, ylimäärä sijoitetaan rasvakudokseen.
Energiatiheiden ruokien vaikutuksia
Syömiskokeissa ruokien energiatiheyden nostaminen lisää aina kaloreiden saantia (4,5,6). Pari vuotta sitten ilmestyneessä katsausartikkelissa siteerataan kymmeniä aiheeseen liittyviä tutkimuksia viimeisten 40 vuoden ajalta (6). Ruokien suuri energiatiheys liittyy lihomiseen, ja laihdutustutkimuksissa tiheyden pienentäminen johtaa parempiin pitkänajan tuloksiin kuin muut kaloreiden vähentämisen keinot.
Energiatiheiden ruokien välttämistä hankaloittaa se, että tunnemme vaistomaista halua niihin. Mieltymys on perintöä kivikauden esi-isiltämme ja -äideiltämme, joille kaloreiden riittävä saanti oli elämän ja kuoleman kysymys. Edelleen katseemme kohdistuu herkemmin energiatiheisiin syötäviin, ja makuaistimme luokittelee ne erityisen maittaviksi. Kun tähän päälle lisätään pikaruokien viimeisen päälle houkutteleviksi kehitetyt muut ominaisuudet – aromit, suutuntuma jne -, niiden suosio ei mitenkään yllätä.
Nykyisillä kuvantamislaitteilla on mahdollista nähdä energiatiheiden ruokien vaikutuksia aivoissa. Pari vuotta sitten tutkijat seurasivat, mitä 7 – 10 vuotiaiden lasten aivoissa tapahtuu heidän katsellessaan erilaisten ruokien kuvia (7). Energiatiheitä ruokia – ranskalaiset perunat, kananuggetit ja pikkuleivät – katsellessa aivojen makua prosessoivissa ja mielihalua ilmaisevilla alueilla näkyi vilkasta vipinää. Sen sijaan grillattu broilerin rinta, pavut ja mustikat johtivat selvästi laimeampiin reaktioihin.
Suuri energiatiheys ei ole ainoa pikaruokiin liittyvä tekijä, joka johtaa suuriin kalorimääriin. Hampurilais- ja pizzakulttuuriin kuuluvat isot annokset – big, double, mega, mättö, jätti jne. – johtavat aina tavallista runsaampiin kaloreihin.
Hampurilaistuotteiden suosiota lisää myös syömisen helppous, mikä paljolti ohjaa ruokavalintoja (8). Voit syödä ilman ruokailuvälineitä missä tahansa. Lautasettomuuden vuoksi et voi toteuttaa lautasmallia, joka olisi yksinkertainen keino vähentää aterian kaloreita.
Lihottavuuden lisäksi suuren energiatiheyden ruuat ovat muutenkin epäterveellisempiä, koska niiden ravintotiheys on pieni. Ravintotiheydellä tarkoitetaan hyödyllisten ravintoaineiden – kuitujen, vitamiinien, hivenaineiden – määrää elintarvikkeissa. Painoyksikköä kohden näitä on pikaruuissa vähemmän kuin useimmissa pienemmän energiatiheyden syömisissä.
Happy meals – less happy lapsia
Kaikilla suurilla hampurilaisketjuilla on energiatiheitä lasten annoksia, joihin sisältyy ranskalaisia perunoita, hampurilainen ja lasillisen verran sokeripitoista mehua. Samalla lapsi saa valita lelun, joka saattaa olla esimerkiksi suosittujen lasten elokuvien hahmo. Saamistaan leluista lapsukaiset voivat kerätä kivan hampurilaispaikkansa kokoelman.
Miksei hampurilaispaikoissa lastenaterioina myydä salaattiannoksia? Lelujen avulla olisi mahdollista saada lapset haluamaan aikaisempaa enemmän myös terveellisiä ruokia (7).
Se että hampurilaisravintoloissa lapsille on tarjolla ainoastaan energiatiheitä tuotteita, ei tietenkään voi olla sattumaa. Niiden suosimiseen en keksi muuta selitystä kuin että lapset halutaan houkuttaa ja koukuttaa hampurilaisravintoloiden perinteisten energiatiheiden tuotteiden ystäviksi.
Jos lapsi käy joka toinen viikko hampurilaisravintolassa, ennen kouluikää hän on sata kertaa kokenut iloa leluista, jotka yhdistyvät energiatiheiden hampurilaisten ja ranskalaisten perunoiden makuihin ja hampurilaispaikan miljööseen. Tällä tavalla syntyy klassinen ehdollistuminen. Kun lasten ateriat toistuvasti yhdistyvät mieluisiin leluelämyksiin, lapsista kasvaa tiheiden hampurilaismakujen ystäviä.
Lopuksi
Minun on mahdotonta ymmärtää, että maassamme on sallittua houkutella leluilla lapsia syömään lihottavaa ja epäterveellistä ruokaa.
Hampurilaisleluja on jaettu lapsille vuosikymmeniä. Samaan aikaan lasten ja aikuisten lihominen on ollut selvässä kasvussa. Tällä hetkellä suurin osa suomalaisista on ylipainoisia. Lapselle lihominen merkitsee heikompia mahdollisuuksia hyvään elämään. Aikuisiässä suurin osa ylipainoisista sairastuu lihavuuden aiheuttamiin sairauksiin.
Tietääkseni Chile on ensimäinen maa, joka on kieltänyt lelujen yhdistämisen epäterveelliseen ruokaan (9). Tämä koskee myös hampurilaisravintoloiden lastenaterioita.
Suomikin voisi tehdä chilet. Lasten suojelemisen liiallisilta kaloreilta voisi aloittaa kieltämällä lelut energiatiheiden lastenaterioiden yhteydessä.
Seuraavaksi pitäisi miettiä keinoja, miten pikaruokien energiatiheyksiä saisi alennettua.
Lähteitä
- Aalto K, Nurmela J. Hyvästit maksalaatikolle – nyt syödään kanaa ja rahkaa. Tieto & Trendit, Tilastokeskus 2015. Netissä
- Yle uutiset 25.6.19: Pikaruoka käy kaupaksi – ravintola-alan näkymiä varjostaa pelko anniskelun hiipumisesta veronkorotusten ja matkustajatuonnin vuoksi
HS 26.6.2019. Pikaruoka käy kaupaksi suomalaisille asiakkaille. - Hesburgerin tiedote 9.1.2019: Hesburgerin myynti kasvoi 7 prosenttia.
- Stubbs RJ, Harborn CG, Murgatroyd PR, Prentice A. Covert manipulation of dietary fat and energy density: effect of substrate flux and food intake in men eating ad libitum. Am J Clin Nutr 1995;62:316-29.
- Weinsier RL, Johnston MH, Doleys DM,Bacon JA. Dietary management of obesity: evaluation of the time-energy displacement diet interms of its efficacy and nutritional adequacy for long-term weigh tcontrol. Br J Nutr 1982;47:367-79.
- Rolls BJ. Dietary energy density: Applying science to weight management. Nutr Bull 2017; 42: 246-53.
- English LK, Fearnbach SN, Wilson SJ ym. Food portion size and energy density evoke different patterns of brainactivation in children. Am J Clin Nutr 2017;105:295-305.
- Poti, J.M., Mendez, M.A., Ng, S.W., and Popkin, B.M. (2015). Is the degree of food processing and convenience linked with the nutritional quality of foods purchased by US households? Am. J. Clin. Nutr. 101, 1251–1262.
- Suomela S. Ylipainoepidemiaa estämässä. Aesculapius 22.2.2019.
BBC News, Chile bans toys inchildren´s meals to fight obesity
