Kolmisenkymmentä vuotta sitten maahamme lanseerattiin käsite hyötyliikunta (1). Suomalaisia kannustettiin käyttämään lihaksia kotipuuhissa ja puutarhahommissa ja menemään töihin kävellen tai pyörällä.
Liikkumispuolella ei ole ruvettu käyttämään sanoja ”haittalöhöily” tai ”haitta-istuminen”. Mutta syömisen kohdalla pitäisi ryhtyä puhumaan haittasyömisestä ja -juomisesta.
Haitallisimmat kolme – paljon kaloreita, niukasti ravintoa
Terveellisen ravinnon ruokapyramidissa on pieni kärkiosa, johon on sijoitettu ”sattumat” eli epäterveelliset elintarvikkeet. On lohdullista tietää, että virallisestikin suositellaan herkuttelua. Mutta sattumien osuus ruokapyramidin pinta-alasta on vain 4 prosenttia. Silloin tällöin herkuttelusta ei ole haittaa, mutta päivittäisessä käytössä tulee liikaa kaloreita.
Valitettavasti ruokamarketeissa näitä haittaelintarvikkeita on tarjolla yli 40 prosenttia hyllytilasta.
Ruokamarketin ”pyramidin” yläpalkin tuotteista nämä elintarvikkeet ovat haitallisimmat:
| Isoja pakkauksia | Tarjoushintoja | |
| Sokeriset virvoitusjuomat | +++ | +++ |
| Makeiset ja suklaa | +++ | +++ |
| Sipsit, maissilastut, juustopallot jne | +++ | ++ |
Sokerijuomissa ainoa ravintoaine on sokeri. Ei vitamiineja, ei proteiinia, ei kuituja. Virvoitusjuomien sokerikalorit ovat erityisen haitallisia, koska nesteet eivät aiheuta kylläisyyttä. Juomista huolimatta päivän mittaan kiinteitä ruokia syödään entiseen tapaan. Siksi valtaosa juoduista kaloreista on ylimääräisiä. Varsinaista haittajuomista!
Kiinteiden syömisten puolella sokerijuomien vastine ovat makeiset. Niiden painosta 50 – 70 % on sokeria. Loppuosa on muita nopeita hiilihydraatteja. Kaloreita on hyvin tiheässä, ja ravintosisältö yhtä lohduton kuin sokerilimonadeissa: proteiini 0, kuidut 0, kaikki kaksitoista vitamiinia 0. Suklaan lisähaittana on vielä suurempi energiatiheys, mikä merkitsee enemmän kaloreita.
Sipsit, maissilastut, juustonaksut, popcornit yms. ovat suolaisten syömisten puolella haittaelintarvikkeiden kärkeä. Energiatiheys suklaan tasoa, yli 500 kcal sataa grammaa kohden. Paljon enemmän kaloreita kuin puhtaassa sokerissa, koska painosta ainakin puolet on rasvaa. Suolaa paljon.
Lisähaitta 1: Isot pakkaukset
Haittaruokien ja -juomien kohdalla isot pakkaukset ovat paljon yleisempiä kuin muissa elintarvikkeissa. Isot pakkauskoot merkitsevät halvempia kilo- ja litrahintoja, jotka houkuttelevat ostamaan.
Isoista pakkauksista ja annoksista kaikki syövät tavallista enemmän. Edullisuus kääntyy tappioksi, koska haitallisia ruokia ja -juomia tulee käytettyä enemmän.
Annos- ja pakkauskoon lisäksi myös ruokapakkausten lukumäärä vaikuttaa. Mitä enemmän haittaelintarvikkeita hankkii kotiin, sitä enemmän niitä tulee syötyä. Eräässä tutkimuksessa (2) ihmisille annettiin kotiin paketti, jossa oli keksejä, makeispatukoita ja mehua. Samalla selvitettiin, paljonko niitä käytettiin viikon aikana. Koe toistettiin siten, että kotiin annettiinkin kolme pakettia.
Jos kotona oli paljon näitä houkuttelevia haittaelintarvikkeita, niitä myös käytettiin enemmän. Kolmen paketin viikolla syötiin ja juotiin yli kaksi kertaa enemmän kuin yhden pakkauksen aikana.
Lisähaitta 2: Houkuttelevat tarjoushinnat
Ruokakaupan ”kaksi yhden hinnalla” tai ”osta 3, maksa 2:sta” -tarjoustuotteista suurin osa on haittaelintarvikkeita. Omenoita näkee harvoin tarjouksina.
Asioidessani tänä syksynä R-kioskissa törmäsin ”värisuoraan”, vai pitäisikö sanoa ”kalorisuoraan”.
Vastaan tuli kolme eri hyllykköä, joissa myydään tarjoushintaan kolmea pahinta haittatuotetta. Tajuaako 10 eurolla Monster Mix -makeisia ostava lapsi tai aikuinen, että niiden mukana kotiin siirtyy 1,4 kiloa sokeria? 560 sokeripalaa!
Haittaelintarvikkeet ovat rikkaruohojen tavoin levinneet ruokakauppojen ulkopuolelle. R-kioskin ohella halpakauppaketjuissa – Tokmanni, Löytötex jne. – on mittavat makeisosastot. Rautakaupoissa kassan vieressä on hyllyt sokerijuomille ja makeisille.
Olut näyttää tietä
Ruokakaupoissa ei saa myydä olutta ”kaksi yhden hinnalla” tarjouksina, eikä myydä isoissa pakkauksissa halvempaan litrahintaan (3).
Suomalaisilta päättäjiltä on löytynyt viisautta suojella ruokakaupan asiakkaita liiallisen alkoholin käytön haitoilta. Kun pää on auki, voidaan ryhtyä suojelemaan asiakkaita myös kaloreiden haitoilta.
Tarjoushinnat ja paljousalennukset pitää kieltää myös epäterveellisimpien elintarvikkeiden kohdalla.
Lopuksi
”Kolmen kärjen” ohella ruokakaupan ”pyramidin” yläosassa on paljon muutakin epäterveellistä syötävää. Makean puolella keksit, munkit, viinerit ja sokerimurot. Suolaisissa ruuissa kaloreita on runsaasti monissa makkaroissa ja juustoissa. Hampurilaisaterioista tulee kaloreita kaksi kertaa enemmän kuin perinteisistä suomalaisista aterioista.
Olut näyttää tietä myös siinä, miten verotuksella voidaan hillitä epäterveellistä kulutusta. Oluen puolella sitä kutsutaan alkoholiveroksi. Epäterveellisimpien elintarvikkeiden kohdalla tarvitaan kalorivero, jonka avulla vähennetään haittaelintarvikkeiden kulutusta.
Monissa maissa kalorivero on jo otettu käyttöön (4). Yleisimmin on käytössä sokeripitoisten virvoitusjuomien verotus. Löytyy myös maita, joissa kaloriveroa sovelletaan makeisiin, sipseihein ja muihin epäterveellisiin syötäviin.
Käytettyjä lähteitä
- Sana hyötyliikunta mainittiin ensimmäisen kerran Lääkärilehdessä 1994 Suomen Sydäntautiliiton työryhmän kannanotossa, joka liittyi kohonneen verenpaineen ehkäisyyn.
- Chandon P, Wansink B. When are stockpiled products consumed faster? A convenience-salience framework of postpurchase consumption incidence and quantity. J Market Res 2002;39:321-35.
- Alkoholin vähittäismyynti. Valvira. Ohje 21/2018
- Esimerkkejä terveysverojen vaikutuksista:
- Sumner LH. Taxes for health: evidence clears the air. Lancet 2018;391:May 19.
- Assessment of the impact of a public heath product tax. WHO Final report Budapest, November 2015. Linkki
- Maurico H-F, Batis C, Rivera JA ym. Reduction in purchases of energy-dense nutrient-poor foods in Mexico associated with the intruduction of a tax in 2014. Prev Med 2019;jan:16-22.
- Pomerantz JL, Wilde P, Huang Y ym. Legal and administrative feasibility of a federal junkfood and sugar-sweetened beverage tax to improve diet. AmJ Public Health 2018;108:303-9.
- Pell D, Mytton O, Penney TL ym. Changes in soft drink purchased by Britsh households associated with the UK soft industry levy: controlled interrupted time series analysis. Br Med J 2021;372:254.
