Epäterveellisyys näkyväksi!

Ravintoaineet imeytyvät suolistosta verenkiertoon ja leviävät kaikkialle elimistöön. Loppusijoituspaikka ovat miljardit solumme, joita ne ravitsevat. Äärimmäisen intiimin suhteen vuoksi ravintomme vaikuttaa ratkaisevalla tavalla terveyteemme.

Supermarketissa kulkijan ympärillä on tuhansia elintarvikkeiden pakkauksia, joita katsellessa terveellisyys ei mitenkään ilmene. Näkyvillä on vain julkisivuja, joiden värikkäät kuvat houkuttelevat ostamaan.

Jos haluaa tietoja sisällöstä, ruokapakkaus on otettava käteen ja käännettävä ympäri. Takapuolella annetaan EU-määräysten mukaisesti erilaisia ravintolukuja.

Kuinka moni ruokakaupan asiakakkaista viitsii/ryhtyy/ehtii tutkimaan ravintoarvoja? Ja kuinka moni niitä silmäilevistä ymmärtää niiden merkityksen? Pelkkiä paljaita lukuja 100 g ja annosta kohden. Ei sanaakaan tuotteen terveellisyydestä.

Entä lapset? Ennen kuin ruokapakkausten lukutaito liitetään peruskoulun opintovaatimuksiin, heillä ei ole mahdollista ymmärtää ravintoarvojen merkityksiä.

Selkeän ravintotiedon saaminen olisi erityisen tärkeää niille suomalaisille, joilla jo on  epäterveellisen ravinnon aiheuttama häiriö. Heitä on paljon.

Melkein 3 miljoonaa ylipainoista. Kohonnut verenpaine, yli miljoona. Korkea riski valtimosairauteen, yli puoli miljoonaa. Diabetes puoli miljoonaa. Heikko suun terveys etenkin lapsilla. Näihin kaikkiin jokapäiväiset syömistottumukset vaikuttavat ratkaisevalla tavalla.

Selkeä tieto pakkauksen etuosaan

Ratkaisu ravintotiedon saamiseksi ovat selkeät merkinnät, jotka näkyvät ruokakaupan käytävällä kulkevalle asiakkaalle. Tähän suuntaan ollaan menossa eri puolilla maailmaa.

Merkintä voi ilmaista terveellisen tuotteen, kuten Sydänliiton sydänmerkki ja muiden pohjoismaiden avaimenreikä-merkki.

Toinen mahdollisuus on näyttää tuotteen yleisterveellisyys, josta esimerkkinä on joissakin Euroopan maissa vapaaehtoisesti käytetty Nutri-Score. Se ilmoittaa viidellä värillä algoritmin laskeman terveellisyysluokituksen.

Kolmas mahdollisuus ovat pakkauksen etuosan merkit, jotka ilmoittavat epäterveellisyyden. Näissä merkeissä edelläkävijä on ollut Chile, jossa ne tulivat pakollisiksi asteittan vuosina 2016-19 (1). Myöhemmin epäterveellisyysmerkkejä on otettu käyttöön esimerkiksi Meksikossa, Kanadassa ja Israelissa.

Tämän kirjoituksen alkukuva näyttää, miltä epäterveellisyyden ilmoittavat merkit näyttävät suomennetuin tekstein. Ne on lisättävä pakkausten etuosaan, jos energian, suolan, sokerin tai kovan rasvan raja-arvot ylittyvät. Enimmillään pakkauksessa voi olla kaikki neljä merkkiä.

Chilessä merkki on pakollinen pakkauksessa, jos 100 grammaa kohden taulukossa mainitut määrät ylittyvät (1).

	Energiaa	Sokeria	Suolaa	Kovaa rasvaa
Kiinteät ruuat	275 kcal	10 g	400 mg	4 g
Nesteet	70 kcal	5 g	100 mg	3 g

Nutri-score vai merkki epäterveellisyydestä?

Nutri-Score  on saanut kritiikkiä siitä, että sen algoritmin laskema tulos ei aina vastaa asiantuntijoiden käsitystä terveellisyydestä (2).

Syötin erilaisten elintarvikkeiden ravintotietoja Nutri-Score -laskuriin. Enimmäkseen se luokitteli tuotteita järkevästi, mutta monesti tulos ihmetytti. Miksi laskuri pudottaa kaikin puolin terveellisen omenan B-luokkaan? Outoa on, että perunalastut – erittäin energiatiheä suolainen tuote – pääsee neutraalin C-luokkaan, mutta pullapitko putoaa vaaleanpunaiseen D-luokkaan.

Nutri-Scoren toinen ongelma on, että se kuvaa abstraktia yleisterveellisyyttä, johon  ihmisillä ei ole konkreettista kosketuspintaa. Ilmeisesti tästä johtuen liikenevaloihin perustuvat merkit eivät ole pärjänneet tutkijoiden järjestämissä testeissä yhtä hyvin kuin epäterveellisyydestä kertovat merkit (3,4,5). Konkreettinen tieto epäterveellisyydestä toimii paremmin kuin yleisterveellisyydestä kertovat symbolit.

Koska varoitusmerkeillä elintarvikkeet on helppo luokitella epäterveellisiin ja turvallisiin, niitä voidaan myös hyödyntää erilaisissa hallinnollisissa määräyksissä. Merkittyjä tuotteita ei Chilessä saa mainostaa lapsille, myydä kouluissa, eikä niiden yhteydessä saa jakaa oheisleluja (1).

Hyödyllinen ravitsemusneuvonnassa

Epäterveellisyydestä varoittavat merkit voisivat tehostaa myös terveydenhuollossa toteutettua ravitsemusneuvontaa.

Lääkärinurani aikana yritin neuvoa ylipainoisia diabetes-potilaita muuttamaan ruokatottumuksiaan vähemmän lihottaviksi ja välttämään sokeria. Toivoton tehtävä sen varttitunnin aikana, johon vastaanoton kuluessa oli mahdollisuus. Neuvonta ei ole yhtään sen helpompaa tämän päivän terveydenhuollossa. Päinvastoin, ruokamaailman tavaton runsastuminen asettaa suurempia vaatimuksia sekä ohjaajalle että ohjattavalle.

Lääkärin tehtävä helpottuisi ratkaisevalla tavalla, jos elintarvikkeiden pakkauksissa olisi Chilen epäterveellisyys-merkit. Ne toisivat tarpeellista konkretiaa myös terveydenhoitajille ja ravitsemusterapeuteille, jotka terveydenhuollossa toteuttavat pääosan ravitsemusvonnasta.

Ylipainoiselle diabeetikolle näytetään Paljon kaloreita -merkki ja kerrotaan, että näin merkatuista tuotteista tulee ylimääräisiä kaloreita. ”Usein käytettyinä ne estävät laihtumisen, mikä on tarpeen verensokerin alentamiseksi.”

Diabetes-potilaita voidaan kehottaa tarkkailemaan myös Paljon sokeria -merkkejä. ”Näin merkittyjä  virvoitusjuomia kannattaa välttää. Niistä siirtyy nopeasti elimistöön sokerilasti, mikä lihottaa ja rasittaa maksaa.” Myös hammaslääkärit ja hammashoitajat voisivat hyödyntää Paljon sokeria -merkkiä neuvoessaan huolehtimaan suun terveydestä.

Vastaavasti verenpainepotilaita neuvottaisiin välttämään Paljon suolaa -merkattuja elintarvikkeita ja kohonneen kolesterolin potilaita tarkkailemaan Paljon kovaa rasvaa -merkkejä.

Lopuksi

Nykyään pyritään ilmoittamaan asioita positiivisella tavalla. Kieltojen sijasta halutaan vedota johonkin hyvään.

Elämässä on kuitenkin asioita, joissa tarvitaan kieltoja.

Kukaan ei ole vaatinut liikenteen STOP-merkin muuttamista muotoon ”kohtelias autoilija pysähtyy tässä”. Tai nopeusrajoituksen merkityksen muuttamista muotoon ”tämän nopeuden ylittäminen saattaa johtaa onnettomuuksiin”. Niinkin henkilökohtainen asia kuin turvavyön käyttö on säädetty pakolliseksi.

Viisikymmentä vuotta sitten liikenteessä kuoli joka vuosi yli 1200 suomalaista. Kieltojen ja rajoitusten ansiosta viime vuonna oli vain 222 liikennekuolemaa.

Lihavuuden aiheuttamiin sairauksiin menehtyy jokaikinen vuosi paljon enemmän suomalaisia kuin onnettomuuksin liikenteen hulluina vuosina. Niiden päälle tulevat kohonneen verenpaineen ja kolesterolin aiheuttamien verenkierron häiriöistä johtuvat kuolemat. Kyllä niiden ehkäisemiseksi muutama epäterveellisistä elintarvikkeista kertova merkki kannattaa toteuttaa.

Varsinkin kun epäterveellisyydestä kertova merkki ei STOP-liikennemerkin muodosta huolimatta ole mikään kielto. Se antaa ruokakaupan asiakkaalle tärkeää informaatiota tavalla, jonka jokainen näkee ja ymmärtää.

Tarvetta merkeille on!! Chilen kriteerien mukaan tämän päivän supermarketin ruokapakkauksista ainakin 40 % saisi merkin. Huomattava osa pakkauksista ”ansaitsee” kolme merkkiä.

Lähteitä

1. Corvalan C, Reyes M, Garmendia ML, Uauy R. Structural responses to the obesity and non-communucable diseases epidemic: update on the Chilean law of food labelling and advertising. Obesity Rev 2019;0:367-74.
2. Rantala E, Martikainen J, Lakka T ym.  Suomalaisten lasten ja nuorten ruokaympäristö ja toimenpide-ehdotukset sen kehittämiseksi, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaissarja. 2020:
3. Khandpur N, de Morais Sato P, Amaral Mais L ym. Are front-of-package warning labels more effective at communicating nutrition information than traffic-light labels? A randomixed controlled experiment in a Brazilian sample. Nutrients 2018;10:688.
4. Nieto C, Jáuregui A, Contreras-Manzano A ym. Understanding and use of food labeling system among Whites and Latinos in the United States and among Mexicans: Results from the International Food Policy Study, 2017. Int J Behav Nutr Phys Act 2019;16:87.
5. Arrúa A, Cucutchet MR, Rey N ym. Impact of front-of-pack nutrition information and label design on children´s choice of two snack foods: comparison of warnings and the traffic-light system. Appetite 2017;116:139-46.