Ruokakaupassa ei ole näkynyt oluttarjouksia ”kaksi tölkkiä yhden hinnalla”. Yhden tölkin hinta sikspäkissä tai mäyräkoirassa ei ole yhtään halvempi kuin yksittäin ostettuna. Eikä pintin tölkissä litrahinta ole alhaisempi kuin pienessä 1/3 litran tölkissä
Keskiolutta ei saa myydä tarjoushinnoilla, eikä siihen saa soveltaa paljousalennusta (1). Myynnin rajoituksilla kaupan asiakkaita suojellaan runsaan alkoholin käytön haitoilta.
Alkoholin liikakäytön seurauksista tunnetuin on maksakirroosi. Aineenvaihduntamme keskeisimpään elimeen alkaa kerääntyä rasvaa ja muodostua sidekudosta. Kuolemaan johtavan sairauden ainoa tehokas hoito on maksan vaihtaminen uuteen.
Myös keskivartalolle kertynyt ylipaino aiheuttaa rasvan kertymistä maksasoluihin. Rasvamaksa todetaan Suomessa jo joka viidennellä kansalaisella. Sitä esiintyy myös lapsilla. Rasvamaksaan liittyy usein maksasolujen tulehdusreaktio, mikä monilla johtaa sidekudoksen kertymiseen ja kirroosiin.
Suomea (ja koko maailmaa) kohdannut lihavuusepidemia on nousemassa maksakirroosin aiheuttajana alkoholin ohitse (2).
Jos kerran suomalaisia suojellaan ruokakaupan olutmääräyksillä alkoholin aiheuttamalta maksasairaudelta, on johdonmukaista suojella heitä myös ylimääräisten kaloreiden aiheuttamalta maksasairaudelta.
Semminkin kun rasvamaksan lisäksi lihavuus aiheuttaa 30 muuta sairautta.
Ruokamaailman ”oluet”
Ilman alkoholia syntyneen rasvamaksan perussyy ovat pitkään jatkuneet ylimääräiset kalorit. Suurin osa niistä kertyy rasvakudokseksi ihon alle, mutta monilla elimistö siirtää rasvaa myös maksaoluihin. Näistä tapahtumista löydät enemmän tietoa kirjoituksesta ”Väärän paikan rasva rassaa elimistöä”.
Kun ehkäisemme rasvamaksaa, kohteena pitää olla ne elintarvikkeet, joista ylimääräiset kalorit pääasiassa tulevat.
Ruokakaupan olutosaston vieressä myydään sokeripitoisia virvoitusjuomia. En lähde väittelemään kummat juomista ovat maksalle haitallisemmat. Joka tapauksessa puolesta litrasta sokerilimua elimistöön siirtyy 50 grammaa sokeria ja 200 ylimääräistä kilokaloria. Usein käytettynä tämä sokeri- ja kalorilasti on maksasairauden aiheuttajana vahva haastaja puolen litran oluttölkin 25 alkoholigrammalle.
Sokerilimujen kaksoisveli kiinteiden syötävien puolella ovat makeiset. Niissäkin ainoa ravintoaine on sokeri, jota on noin puolet painosta. Suklaasta löytyy sokerin lisäksi rasvaa ja vähän muutakin – ja kaloreita vielä enemmän. Tiheitä sokeri- ja rasvakaloreita löytyy myös keksihyllystä.
Myös sokerittomat liikakalorit voivat aiheuttaa rasvamaksaa. Tässä joukossa perunalastut ja niiden kaltaiset juustonaksut, maissilastut jne. ovat omaa luokkaansa. Erittäin energiatiheiksi kehitettyjä maittavia tuotteita, joissa sataa grammaa kohden on kaloreita 4 – 5 kertaa enemmän kuin tavallisissa suomalaisissa aterioissa.
Suurista annoksista jokainen syö huomaamattaan enemmän (3-5) . Siksi epäterveellisten elintarvikkeiden kohdalla suurten pakkausten alhaisempi kilo- ja litrahinta on niin haitallinen. Edullinen hinta houkuttelee ostamaan epäterveellisten tuotteiden isoja pakkauksia, joista sitten syödään tavallista enemmän.
Miten olut-sääntö näkyisi ruokakaupassa?
Kiertelin tarkastelemassa parissa ruokakaupassa epäterveellisten tuotteiden pakkauskokoja ja hintoja. Olut-sääntö nostaisi sokeripitoisten virvoitusjuomien, suklaan, makeisten ja perunalastujen isojen pakkausten hintaa niin reilusti, että se varmasti vähentäisi kulutusta.
Muutamia esimerkkejä:
- Sokerijuoma: 1,5 litran Jaffapullon hinta enemmän kuin kaksinkertaistuu, jos se hinnoiteltaisiin 0,5 l pullon litrahinnan mukaan. 2 x1,5 l yhdistelmäpakkauksessa hinnan nousu olisi vielä suurempi.
- 200 gramman suklaalevyn hinta nousisi 35 – 50 %, jos se hinnoiteltaisiin vastaavan pienimmän 39 g pakkauksen kilohinnan mukaan.
- 350 gramman karkkipussin hinta nousisi 35 %, jos se hinnoitellaan pienemmän 110 g kilohinnan mukaan.
- Valtaosa perunalastuista, juustopalloista, maissilastuista yms. on isoissa 335 gramman pusseissa. Niiden hinta nousisi noin 40 %, jos ne hinnoiteltaisiin 75 g pussien kilohinnan mukaan.
Poikkesin vielä erääseen hampurilaisravintolaan. Sen energiatiheimmät tuotteet ovat ranskalaiset perunat, joita myydään kolmea eri kokoa. Olut-sääntö nostaisi suuren annoksen hinnan 3 euron sijasta 3,60 euroon.
Keskiolueen liittyvien hintasäädosten laajempi käyttöön otto lopettaisi myös makeisten ja muiden epäterveellisten tuotteiden alennusmynnin. Kaupoissa ei enää olisi ”kaksi (tai 3) suklaapatukkaa yhden hinnalla” -tarjouksia.
Kansa haluaa ”oluet”
Vuoden alussa julkaistiin tulokset väestötutkimuksesta, jossa kysyttiin suomalaisten mielipiteitä epäterveellisten elintarvikkeiden myynnin rajoittamisesta.
Siinä eniten hämmästytti vastaajien reagointi toteamukseen ”Epäterveellisten ruokien ja juomien kilo- ja litrahinta tulisi säätää samaksi, jotta suuret annokset olisivat vähemmän houkuttelevia”.
Peräti 64 % oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Vain 19 % ilmoitti olevansa eri mieltä.
Miten fiksuja suomalaiset ovatkaan! Laaja kannatus kertoo siitä, että suurin osa kansasta on huomannut isojen pakkausen ja annosten houkuttelevan syömään liikaa. He toivovat apua, etteivät epäterveellisten juomien ja ruokien suurten pakkausten halvat kilo- ja litrahinnat viettelisi ostamaan niitä. He ajattelevat myös lapsiaan, jotka ovat aivan suojattomia isojen ja halpojen pakkausten houkutuksille.
Käytettyjä lähteitä
- Valvira: Alkoholijuomien vähittäismyynti. Ohje 21/2018. Linkki ohjeeseen
- Ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti (NAFLD). Käypä hoito suositus 2020.
- Rolls B, Roe LS, Kral TVE, Meengs JS, Wall DE. Increasing the portion size of a packaged snack increases energy intake in men and women. Appetite 2004;42:63-9.
- Ledikwe JH, Ello-Martin JA, Rolls BJ. Portion sizes and the obesity epidemic. J Nutr 2005;135:905-9.
- Livingstone MBE, Pourshahidi LK. Portion size and obesity. Adv. Nutr. 2014;5:829-34.
