Syöpä on sairauksista pelottavimpia ja nousee herkästi lehtien uutisiin. Muutama viikko sitten uutisoitiin poikien rokottamisesta papilloomavirusta vastaan. Sen lasketaan vähentävän 300 turhaa syöpää vuodessa.
Joka vuosi suomalaisia sairastuu kymmenen kertaa suurempi määrä lihavuuden aiheuttamaan syöpään, mutta tästä en ole nähnyt kirjoituksia lehdissä. Syövän ohella lihavuus lisää sairastumista pariin kymmeneen muuhun sairauteen. Monet niistä, kuten diabetes, kohonnut verenpaine, astma, sepelvaltimotauti ja aivohalvaukset, ovat yleisiä kansantauteja.
Tämän kirjoituksen lopussa on taulukko 31 sairaudesta, joita lihavuuden tiedetään lisäävän. Mukaan olen koonnut ne, joissa lukemieni tutkimusartikkeleiden perusteella lihavuuden vaikutus sairauden syntyyn näyttää ilmeiseltä. Taulukko ei pyri olemaan täydellinen, mutta antaa yleiskuvan lihavuuden aiheuttamista sairauksista.
Lihavuuden osuus sairauksien synnyssä vaihtelee
Mikään sairauksista ei ole pelkästään ylipainon aiheuttama, mutta liika rasvakudos lisää sairastumisen vaaraa. Taulukossa lihavuuden osuutta sairauden synnyssä kuvaa riskisuhde.
Useimpien sairauksien kohdalla riskisuhde on laskettu vastaamaan tilanneta, jolloin painoindeksi on vähintään 30 (vähintään 15 kiloa liikapainoa). Tämän painoluokan henkilöitä Suomessa on noin miljoona.
Riskisuhteen luku saadaan vertaamalla sairauden yleisyyttä normaalipainoisilla ja lihavilla. Riskisuhde 2 tarkoittaa, että lihavilla sairautta on kaksi kertaa eli 100 % enemmän kuin normaalipainoisilla.
Taulukosta huomaat, että riskisuhde vaihtelee paljon sairaudesta riippuen. Melkein puolessa sairauksista lihavuuden osuus on vähintään kaksinkertainen. Korkein riskisuhde on tyypin 2 diabeteksessa, jossa lihavuus lisää sairastumisriskin 10-kertaiseksi.
Tutkimusjulkaisuissa riskisuhteet ilmoitetaan usean desimaalin tarkkuudella, mutta niitä ei oikeasti voida arvioida niin tarkasti. Taulukossa olen ilmoittanut luvun yhden desimaalin tarkkuudella, mutta sitä ei pidä ottaa kirjaimellisesti. Mielessäsi voit ajatella, että riskisuhde 2,1 – 2,7 merkitsee enemmän kuin kaksinkertaista riskiä ja riskisuhde 1,3 – 1,7 noin puolitoistakertaista riskiä.
Millä tavalla lihavuus aiheuttaa sairauksia
Lihavuus, etenkin vatsaonteloon ja maksaan kertynyt liikarasva, häiritsee laajasti aineenvaihduntaa. Seurauksena on häiriöitä etenkin sokeriaineenvaihdunnassa, mutta myös veren rasvojen pitoisuuksissa ja monien hormonien vaikutuksissa. Useimmat taulukon sairauksista ovat seurausta näistä häiriöistä.
Joissakin sairauksissa liiallisen rasvakudoksen massa sinänsä aiheuttaa sairauden. Esimerkkeinä polvien nivelrikko, virtsankarkailu ja osittain uniapnea.
Poimintoja taulukosta
Nykyisenä syntyvyyden vähentymisen aikana on aiheellista huomioida, että lihavuus heikentää lisääntymisterveyttä monella tavalla. Se vaikeuttaa raskaaksi tulemista sekä vaaraa keskenmenoihin ja synnynnäisiin epämuodostumiin. Näiden lisäksi lihavien äitien synnytyksissä on tavallista enemmän häiriöitä ja keisarinleikkaukseen joudutaan turvautumaan useammin.
Voit arvioida lihavuuden merkitystä kansanterveydelle ja terveydenhuollon kustannuksiin yhdistämällä riskisuhteen oikean laidan sarakkeen yleisyystietoihin.
- Jos molemmat ovat suuria, lihavuuden piikkiin menee suuri määrä sairastuneista. Diabeteksen riskisuhde 10 merkitsee, että Suomen puolesta miljoonasta diabeetikosta yli 400 000 on sairastunut lihavuuden vuoksi.
- Vaikka riskisuhde olisi kohtuullinen, mutta sairaus hyvin yleinen, lihavuuden aiheuttamat potilasmäärät ovat edelleen suuret. 1 300 000 suomalaisella on kohonnut verenpaine. Riskisuhde 2,1 merkitsee, että sadoilla tuhansilla se liittyy lihavuuteen.
- Monissa muissa taudeissa – astma, sepelvaltimotauti, aivohalvaus – lihavuuden piikkiin menee useita kymmeniä tuhansia potilaita.
Koska Syöpärekisteri tuottaa tarkkoja tilastoja, syöpäsairauksissa on mahdollista laskea tarkemmin lihavuuden vaikutusta. Vuonna 2016 Suomessa todettiin 34 000 uutta syöpätapausta vuodessa. Niistä 10 400 edustaa taulukossa mainittuja lihavuuteen liittyviä syöpätyyppejä. Riskilukujen perusteella voidaan arvioida, että Suomessa todetuista syöpätapauksista 2000 – 3000 johtuu lihavuudesta.
Monia lihavuussairauksia voidaan hoitaa laihduttamalla. Dramaattisimmat tulokset saadaan tyypin 2 diabeteksessa ja rasvamaksassa, joissa riittävä laihtuminen voi normaalistaa tilanteen. Muita laihduttamalla hoidettavia sairauksia ovat virtsankarkailu, uniapnea, lapsettomuus, kohonnut verenpaine, astma ja polven nivelrikko.
Muissa taudeissa, kuten syöpätaudeissa, aivohalvauksissa, sydäninfarktissa ja eteisvärinässä, on myöhäistä laihduttaa. Niitä kaikkia voidaan ehkäistä toimenpiteillä, joilla vähennetään väestön lihavuutta.
Lisäys 6.3. klo 20
Reijo Laatikainen on kirjoittanut lihavuudesta ja syövästä blogissaan 2016. WHO:n alaisen syöpätutkimuslaitoksen raporttiin perustuvassa taulukossa on 13 eri syöpää. Alla olevan taulukon lisäksi siinä mainitaan mahalaukun yläosan syöpä, aivokalvosta leviävä syöpä, myelooma ja kilpirauhasen syöpä. Blogikirjoituksessa on havainnollinen kuva siitä, paljonko ihmisiä oli sairastunut lihavuuden aiheuttamaan syöpään Pohjois-Euroopassa vuonna 2012: rintasyöpä 7500, kohtusyöpä 5700, paksusuolisyöpä 5600 jne.
| Sairaus |
Riski- suhde |
Lähde | Sairauksien yleisyys Suomessa* |
| Tyypin 2 diabetes | 10 | 1 | Suomessa 500 000 |
| Rasvamaksa | 5 | 2 | 20 prosenttia 18 – 75 vuotiailla |
| Uniapnea | 5 | 3 | Keski-ikäiset miehet 17 %, naiset 9 % |
| Keuhkoveritulppa | 3,5 | 1 | Vuodessa 1/1000 – 2000 henkeä |
| Virtsankarkailu | 3,5 | 4 | Vaikea 7 %:lla naisista |
| Kohtusyöpä | 2,7 | 5 | 860 vuodessa |
| Lapsettomuus | 2,7 | 6 | Hedelmöityshoitoja 9890 vuodessa |
| Sappirakon tauti | 2,4 | 1 | Sappikiviä 10 – 20 %:lla väestössä |
| Maksakirroosi | 2,2 | 7 | Noin 1000 kuolee kirroosiin vuodessa |
| Maksasyöpä | 2,2 | 8 | 460 vuodessa |
| Munuaissyöpä | 2,2 | 1 | 946 vuodessa |
| Kohonnut verenpaine | 2,1 | 1 | 47 % miehistä ja 27 % naisista |
| Sydämen eteisvärinä | 2,0 | 9 | Alle 65 v 0,4 %, yli 75 v 10 % |
| Psoriaasi | 2,0 | 10 | Noin 2 %:lla aikuisista |
| Haimasyöpä | 1,9 | 1 | 1160 vuodessa |
| Paksusuolisyöpä | 1,8 | 1 | 2150 vuodessa |
| Sydämen vajaatoiminta | 1,8 | 1 | 1 -2 % väestöstä |
| Polven nivelrikko | 1,8 | 11 | Yli 30 v kliininen nivelrikko 7%:lla |
| Krooninen selkäkipu | 1,7 | 12 | Työkyvytt. eläke 26 000 |
| Sepelvaltimotauti | 1,7 | 1 | Suomessa diagnosoitu 180 000 |
| Keskenmeno | 1,7 | 13 | 5 %:lla 2 keskenmenoa,1–3 %:lla useita. |
| Synnyn. anomaliat | 1,7 | 14 | Vuodessa 2800 merkittävää epämuodost. |
| Rintasyöpä vaihdev. jälk | 1,6 | 15 | 4086 vuodessa 50 v jälkeen |
| Astma | 1,6 | 16 | Suomessa diagnosoitu 240 000 |
| Aivohalvaus | 1,5 | 1 | 80 – 90 000 vuodessa |
| Sappirakon syöpä | 1,5 | 17 | 300 vuodessa |
| Munuaisen vajaatoiminta | 1,4 | 18 | Aktiivihoidossa 4850 |
| Depressio | 1,3 | 19 | Merkittävä 5%:lla aikuisista |
| Munasarjasyöpä | 1,3 | 1 | 437 vuodessa |
| Ruokatorven syöpä | 1,2 | 17 | 350 vuodessa |
| Dementia | 1,2 | 20 | Keskivaikea noin 100 000 |
*Yleisyysluvut on kerätty Käypä hoito -suosituksista, syöpärekisteristä (v. 2016) , oppikirjoista ja THL:n rekistereistä.
Taulukon lähteet
- Guh DP, Zhang W, Bansback N ym. The incidence of co-morbidities related to obesity and overweight: A systematic review and meta-analysis. BMC Public Health. 2009;9:88
- Loomis AK, Kabdi S, Preiss D ym. Body mass index and risk of nonalcoholic fatty liver disease: two electronic health record prospective studies. J Clin Endocrin Metab 2016;101:945-52.
- Li C, Ford ES, Zhao G ym. Prevalence of self-reported clinically diagnosed sleep apnea accoding to obesity status in men and women: National Health and Nutrition Examination Survey, 2005-2006. Prev Med 2010;51:18-23.
- Käypä hoito -suositus Virtsan karkailu (naiset).
Danforth KN, Townsend MK, Lifford K ym. Risk factors for urinary incontinence among middle-aged women. Am J Obstet Gynecol 2006;194:339-45 - Reeves GK, Pirie K, Beral V ym. Cancer incidence and mortality in relation to body mass index in the Million Women Study: cohort study. BMJ 2007;335:1134.
- Rich-Edwards JW, Goldman MB, Willett WC ym. Adolescent body mass index and infertility caused by ovulatory disorder. Am J Obstetr Gynecol 1994;171-7.
Rich-Edwards JW, Spiegelman D, Garland Miriam ym. Physical activity, body mass index, and ovulatory disorder infertility. Epidemiology 2002;13:184-90. - Iounnau GN, Weiss NS, Boyko EJ ym. Is central obesity associated with cirrhosis-related death or hospitalization? A population-based, cohort study. Clin Gastroenterol Hepatol 2005;3:67-74.
- Hagström H, Tynelius P, Rasmussen F. High BMI in late adolescence predicts future severe liver disease and hepatocellular carcinoma: a national study in 1,2 million men. Gut 2019;67:
- Ball J, Lochen M-L,Wilsgaard T ym. Sex differences in the impact of body mass index on the risk of future atrial fibrillation: Insights from the longitudinal population-based Tromsö study. Journal of the American Heart Association 2018;7: nro 9.
- Aune D, SnekvikI, Schölesinger S ym. Body mass index, abdominal fatness, weight gain and the risk of psoriasis: a systematic review and dose-response meta-analysis of prospectve studies. Eur J Epidemiol 2018;33:1163-78.
- Misra D, Fielding RA, Felson DT ym. Risk of knee osteoarthritis with obesity, sarcopenic obesity, and sarcopenia. Arthritis & Rheumatology 2019;71;232-7.
- Sheng B, Feng C, Zhang D ym. Associations netween obesity and spinal diseases: Medical Expenditure Panel Study analysis. Int J Environ Res Public Health 2017;14:183
- Metwally M, Ong KJ, Ledger WL. Does high body mass index increase the risk of miscarriage after spontaneous or assisted conception? A meta-analysis of the evidence. Fertil Steril 200(;90:714-26.
- Stothard KJ, Tennant PW, Bell R ym. Maternal overweight and obesity and the risk of congenital anomalities: review and meta-analysis. JAMA 2009;301:636-50.
- Neuhouser ML, Aragaki AK, Prentice RL tm. Overweight, obesity, and postmenopausal invasive breast cancer risk. JAMA Oncol 2015;1:611-21.
- Beuther DA, Sutherland ER. Overweight, obesity, and incident asthma: a meta-analysis of prospective epidemiologin studies. Am J Respir Crit Care Med 2007;175:661-6.
- Bhaskaran K, Douglas I, Forbes H ym. Body-mass index and risk of 22 specific cancers: A population based cohort study of 5,24 millions UK adults. Lancet 2014 Aug 14.
- Chang AR, Grams M, Ballew S ym. Adiposity and risk of decline in glomerular filtration rate: meta-analyis of individual participant data in a global consortium. BMJ 2019;364:k5301
- Chauvet-Greliner J-C, Roussot A, Cottenet J ym. Depression and obesity, data from a national administrative database sstudy: Geographical evidence for an epidemiological overlap. PloS One 2019;14:e0210507.
- Loef M, Walach H. Midlife obesity and dementia: meta-analysis and adjusted forecast of dementia prevalence in the United States and China. Obesity 2013;21:E51-5.
Hei
”Mikään sairauksista ei ole pelkästään ylipainon aiheuttama, mutta liika rasvakudos lisää sairastumisen vaaraa. ” Kirjoituksessa toistuu kuitenkin useasti, että ”lihavuus aiheuttaa / lisää…”. Ehkäpä olisi hyvä tarkastella laihtumisen biokemiaa kahteen suureen kansansairauteen, rasvamaksa ilman alkoholia ja t2 sokeritauti, siitähän voisi olla apua sadoilletuhansille ihmisille.
Rasvamaksaa on useasti tutkinut prof. Yki-Järvinen. Hän on tutkimuskoosteissaan todennut, että tehokkaimmin rasvamaksan sulattaa erittäin vähähiilihydraattinen dieetti VHH, muutamassa päivässä -30%, ja voimakas kalorirajoitteinen dieetti on myös tehokas. Tämä jälkimmäinen, joko voimakas yli 500 kcal rajoitus tai ravintoliemipussi, saavuttaa edellisen n. 10 viikossa. Julkisuudessa tosin hän keskittyy esittelemään vain tätä jälkimmäistä keinoa.
VHH pyrkii saamaan maksan tuottamaan rasvahapoista ketoaineita. Rasvamaksan määritelmä 5% painosta tarkoittaa n.75g ylimääräistä rasvaa. Jos ketoaineita tehdään vaikkapa 50g / d ja maksa siirtyy glukagonin (insuliinin puutteen) vaikutuksesta itsekin käyttämään rasvaa polttoaineena, niin sulamisvauhti on melkoinen. Tämä hormonaalinen tila vaatii siis rasvojen syöntiä ja hiilarin välttelyä, ja vieläpä lipolyysi eli rasvavarastoista nouto kasvaa. Syödyn määrän on pakko laskea…
Vähäkalorinen lähestymistapa vähentää kaikkia makronutrientteja, ja maksa sopeutuu tähän kalorienergian laskuun hiljalleen. Hiilarit eivät laske niin alas, että edellä kuvattu ketogeenistä sopeutumista tapahtuisi.
T2 sokeritauti on jonkinlainen insuliiniresistenssin ja metabolisen häiriötilan huipentuma. Taudin puhkeamista edeltää alati kasvava insuliinin tarve (sekä huippueritys että kestoaika 50%-200% yli normaalin), kunnes huippuerityskyky hiipuu mutta kykyä on silti enemmän kuin terveellä (yleistys ja yksinkertaistus). Jäljelle jää myös lepoinsuliini taso, joka on korkeampi kuin terveellä. Miten laihtuminen tähän vaikuttaa?
Laihtuminen eli rasvamassan väheneminen vaatii lipolyysin tason, joka on suurempi kuin soluun takaisin pyrkivä sokeri- ja rasvakalori. Insuliinin päätehtävä on toimia kaloreiden sisäänheittäjänä, joten sen vaikutus täytyy saada laskemaan. Samat laihdutustemput kuin edellä toimivat, mutta myös äärimmäinen hiilihydraattipohjainen dieetti on ollut toteutuksessa lähinnä Amerikassa. Mekanismi on hieman mystinen, mutta jotenkin tämän dieetin täytyy vaikuttaa solujen insuliiniherkkyyteen ja sitä kautta vähenevään insuliinin tarpeeseen. Tästä voi päätellä, että vaikka ”sokerin vähentäminen” lieventää tai parantaa, niin se ei tuo mukanaan käänteistä kausaliteettia ”sokerin syöminen aiheuttaa…”.
Eniten tutkimusta T2D ja ketogeenisestä dieetistä on tehnyt Virta Health. Tarkoitus on korjata sekä insuliiniresistenssiä että insuliinin tuottokykyä, vähentämällä dieetistä aiheutuvaa tarvetta insuliinille. Insuliinin ylimmäinen käskijä on hiilari. Mekanismi on sama kuin edellä kuvattu, keho sopeutuu rasvapohjaisiin polttoaineisiin ja maksa kurnuttaa glukoosia (ketoaineiden rinnalla glukagonin käskyttämänä). Lipolyysin lisääntyminen näissä olosuhteissa selittää laihtumista.
Kalorirajoitteinen lauhduttaminen on ongelmallisempi, erityisesti jos T2D lääkitään. Esim. ravintoliemen sisältämä pieni määrä hiilaria vaatii insuliinia prosessoituakseen. ”Lepo” ei toteudukaan yhtä suurena kuin edellä. Mutta koska määrä aiempaan verraten vähenee, hidasta edistymistä pitäisi olla tiedossa. Ilman kalorirajoitusta mitään lievennystä ei ole luvassa.
JR
PS. Jos tässä päättelyssä on vikaa tai täydennettävää, siitä oli hyvä kuulla.
lähteitä:
Yki-Järvinen: Nutritional Modulation of Non-Alcoholic Fatty Liver Disease and Insulin Resistance
Virta Health: one-year-nafld-outcomes-clinical-trial
Kohrt: Insulin Resistance in Aging Is Related to Abdominal Obesity
Kiitos kiinnostuksesta ja kommenteista.
Kuten totesit, blogikirjoituksessani mainitsin, että lihavuus lisää sairauksia. Niitä aiheuttavat pääasiassa aineenvaihdunnanhäiriöt, joita etenkin esille tuomasi maksasolujen rasvoittuminen (viskeraalisen mahaontelon rasvan ohella) aiheuttaa.
En ole paljoa perehtynyt rasvamaksaan, en tunne syvällisesti siihen liittyviä aineenvaihdunnan mutkallisia tapahtumia. Siksi tietoni ei riitä kaikkien mainitsemiesi asioiden pohtimiseen. Seuraavassa yleisemmän tason ajatuksia, joita olen omaksunut lukemieni artikkeleiden perusteella.
Ihmisen maksan rasva näyttää olevan varasto, joka nopeasti ja huomattavasti reagoi liikakaloreille ja kaloreiden puutteelle. Hyvin tiukalla dieetillä, kuten erittäin niukkaenergiaisella ravintovalmisteella, runsas maksan liikarasva voi enemmän kuin puolittua parissa viikossa. Käsitykseni on, että ketogeenisellä dieetillä todettu nopea teho johtuu pääasiassa reilusta kaloreiden vähentymisestä eikä niinkään hiilihydraattien ja rasvojen suhteesta. Energian vajauksen vallitessa ihminen korvaa puuttuvat kalorit ensisijaisesti maksan rasvasta saadulla energialla. Terveyden kannalta hyvä uutinen.
Rasvamaksaan voidaan vaikuttaa myös rauhallisemmalla laihduttamisella. Duodecim-lehden katsauksen (2015 nro 18, löytyy netistä) mukaan 5 % painon pudottaminen vähentää maksan rasvoittumista 7 – 9 %. Myös liikunta, sekä kestävyys että lihasharjoittelu, ilman laihtumista vähentää maksan rasvan määrää.